Huh mikä syksy! Ikinä ei oo aika lentänyt näin nopeasti, kohta alkaa toivon mukaan jo talvi ja pääsee hiihtämään. Joulupukilta on jo toivottu uudet luisteluun sopivat sukset ja olen lenkeillä koittanut muistutella koiria suunta-yms. käskyistä. Can't wait! :D
Mitäs kuulumisia tässä olisi... No TopTeam-tulokset tulivat ja me oltaisiin päästy joukkueeseen 6. varasijalle. Ihan hyvin kait, mutta harmitti aika paljon :/ Ei otettu paikkaa vastaan ja hain sitten toiseen valmennusrenkaaseen, Next Level Agility Teamiin, jonne päästiin!! Tämä valmennusrengas kuulostaa oikeastaan paremmalta kuin TopTeam, vaikka tuleekin aika kalliiksi. 7 treeniviikonloppua, 5 Turussa ja 2 Oulussa, kouluttajina Janita Leinonen, Jaakko Suoknuuti, Mikko Aaltonen ja Mari Kaplas! Agilityn lisäksi siellä on mm. meille ohjaajille kunto/juoksemis-jne. valmennusta ja henkistä valmennusta. Ihan mahtavaa, eka leiri on heti uudenvuoden alla!
Ollaan pääasiassa treenattu agia, olen ottanut vaihtelevasti Dantea ja Dracua Hakkilan hallin treeneihin ja käynyt n. kerran viikossa omalla kentällä vielä treenaamassa. Kaksi viikkoa sitten Dracu hyppäsi todella huonosti yhden riman yli ja rysäytti siihen päälle. Ontui vasenta takajalkaa muutaman askeleen, mutta taidettiin selvitä säikähdyksellä. Kelien kylmentyessä Dracun leikattu jalka saattaa hiukan muutenkin oireilla, kuulemma aika yleistä koska siellä on se metallijuttu ja se kylmenee? En oo ihan varma mikä se syy on, mutta tällaisia kokemuksia olen kuullut. Muuten koirat on olleet oikein terveitä ja iloisia.
Mulla on päivät ollut kyllä niin täynnä kaikenlaista, ei kerkeä vajota kaamosmasennukseen kun ei istahda hetkeksikään alas ;) Hirmuisesti duunia jonka lisäksi olen aivan koukuttunut liikuntaan. Olen nyt koko syksyn käynyt treenaamassa 3-5 kertaa viikossa Elixiassa ja sitten pari viikkoa sitten aloitin rugbyn treenauksen! Näitä treenejä on 2 x viikossa ja kovasti olen tykännyt. Rugby tukee kyllä lajina paljon agilitya, samanlaista juoksemista, spurtteja ja muuttuvia tilanteita joihin pitää reagoida. Nyt kun vielä saisin itseni innostumaan juoksemisesta voisin käydä koirien kanssa juoksemassa hiihtokelejä odotellessa...
Eipä me olla taas tuloksilla juhlittu... Ehkä siksi tää blogimasennuskin on ollut näin kauhea!
Ensin kisat 23.10. Kirkkonummella KKK-hallilla. Kaksi starttia, molemmat agilityratoja ja tuomarina Anne Savioja. Eka rata meni pieleen heti ekalla hypyllä kun Dracu tipautti ekan riman... Ihan selvästi katsoi vain tokana olleita keppejä eikä ollut tarkkana, mä seisoin ihan paikallani. Treenattiin sit kontakteja ja vein Dracun radalta pois ruman A:n jälkeen. Tulos siis hylätty rata.
Toka rata lähti käyntiin oikeen hyvin. Olin aika varovainen Dracua kääntäessä ettei tulisi rimoja alas, ja nätisti kulki. Kontaktit varsinkin meni oiken mallikkaasti. Ja mitä sitten käy vikalla esteellä, no RIMA tiettyb alas, argh!! Tulos 5 rv, aika -12,83 ja sija 11. No comments. Paitsi vittu.
Sitten seuraavat kisat olikin vasta 13.11. Porvoossa hevosmaneesissa. Kolme rataa, kaksi ekaa oli agilityrataa ja vika hyppyrata. Tuomarina kaikissa Anne Viitanen. Eka rata oli taas aika kohellusta, Dracu tiputti ensin riman jan sit tuli takaaleikkauksella keinulta pois! Omistettiin sit loppurata kontaktien tekemiselle ja heti puomilla Dracu sikaili ja torun kautta pois radalta. Tulos näin ollen hylätty rata.
Toka rata. Mitäs voisin sanoa? Se perus, eli eka rima alas. Taisi tulla joku muukin rima ja yksi kieltokin putkella, oliskohan putkijarrutus ollut liian vahva... Noh, tehtiin taas kontaktit pitkän kaavan mukaan ja tein niin A:lla kuin puomilla hirveen spurtin itse lopussa jotta näkisi että malttaisiko Dracu kuitenkin ottaa nätin kontaktin. Edellisen radan muistutus tepsi ja teki niin hienot kontaktit et ei ikuna :) Tulos 15 rv, aika -3,81 ja sija 9.
Ja sit oli vuorossa vika rata eli hypäri. Olin ihan fiiliksissä radasta etukäteen, oikeen kunnon vauhtirata ja päätin et nyt ei nynnyillä ja varmistella vaan kokeillaan! Ja kaikki sujui kuin tanssi, kunnes tokavikalla putkella kielto. Olihan tuo aika vaikea pimeä putkikulma ja mä olisin voinut auttaa Dracua enemmän, mut kun se osaa nää! Tulos 5 rv, aika -8,74 ja sija 6.
Et kakkosiin jäätiin ja alkaa tuntua oikeesti siltä että tänne jäädään. Miten voi olla niin vaikeaa?
Laitoin tossa syyskuun lopussa hakemuksen TopTeamiin (Suomen Agilityliiton ns. virallinen valmennusryhmä) Dracun kanssa. Tuo valmennusryhmä on tarkoitettu pääasiassa 3-luokkalaisille, mutta sinne valittiin joitakin ns. villejä kortteja alemmista luokista. TopTeamissa on paikkoja yhteensä 40, mutta kaikki maajoukkueessa olevat saavat automaattisesti halutessaan paikan joten n. 25 paikasta kilpaili 86 koirakkoa. Koska hakijoita oli sen verran vähän, oli Sagi päättänyt antaa kaikille hakeneille mahdollisuuden tulla valintakokeeseen, ja näin ollen päästiin Dracun kanssa mukaan :)
Ystäväni Miina oli kanssa hakenut belginsä Mimmin kanssa TopTeamiin joten lähdettiin yhtä matkaa Turkuun ATT:n hallissa pidettyyn karsintaan. Lähdettiin kotoa 11.30 ja koska aikataulut hieman venyivät, saatiin odotella omaa vuoroa tuntikausia ja olin kotona 21.30 :O Et aikamoinen päivä! Onneksi oli ihan loistavaa seuraa ja paljon makeita suorituksia joita ihailla ja haaveilla et jospa mekin joku päivä oltais noin hyviä!
Mutta valintatilaisuudesta lisää. Valintakoe koostui kolmesta eri osa-alueesta: lajitaito (eli agility) 85% pisteistä, ohjaajan kunto (lihaskuntotesti + juoksukoe) 9% pisteistä ja motivaatio 6% (en ole ihan varma mikä tätä mittasi... ehkä etukäteen täytetty kyselylomake?). Päivä aloitettiin lajiosaamisella eli agilityllä. Siinä testattiin käännösten nopeutta, koiran etenemisnopeutta ja irtoavuutta sekä kontaktien
perussuoritusvarmuutta. Lisäksi arvioitiin koirakon kehityspotentiaalia. Ensin suoritettiin sellainen 16 esteen rata jota valvoi Juha Orenius ja Jari Suomalainen. Kaikki sai koittaa mahdollisimman nopeaa nollaa, yrityksiä oli kolme, nuoret koirat sai vähän enemmän. Juha neuvoi koko ajan jotta saataisiin mahdollisimman hyvän radan aika. Rata oli alkuun aika kiemurainen ja siinä mitattiin käännoksiä, ja lopussa sitten kunnon suora juoksupätkä jossa otettiin etenemisaikaa erikseen.
Dracun kanssa meni ihan ok, vaikka vähän alkuun sähläsinkin. Saatiin kuitenkin joka yrittämällä parannettua ja korjasin ohjaustani Juhan ohjeiden mukaan. Lopussa saatiin tehtyä ihan hyvä nolla, vaikka varsinkin tuolla loppusuoralla olisi tullut parempi aika jos ei olisi ollut niin monta yritystä jo alla... Noh, näillä mennään. Oheessa video meidän koko suorituksesta, lopussa sit se "onnistunut" yritys :D
Seuraavana oli vuorossa kontaktien testaus, jota valvoi Mia Laamanen ja Elina Jänesniemi. Meillä oli kymmenisen minsaa aikaa tutustua neljään eri 10-15 esteen ratapätkään joissa puomi suoritettiin yhteensä 5 kertaa, A-este 4 kertaa ja keinu 3 kertaa. Kaikilta kontakteilta otettiin aika ja jokaiselle laskettiin lopulta keskivertoaika. Suoritettiin kaikki pätkät 5 koirakon ryhmissä niin, että kaikki viisi suoritti yhden pätkän, sit heti perään kaikki suoritti tokan jne. Oli aika homma opetella noi kaikki pätkät, mutta onneksi oltiin tultu hyvissä ajoin ja kerkesi katsomaan aika monta suoritusta ennen omaa vuoroa.
Dracu teki tosi hienosti tämän osuuden (ainakin mun mielestä!) eikä tainnut saada yhtään ainutta virhettä kontakteilta. Vedätin kaikki läpi mutta silti malttoi tehdä lopussakin ihan ok suorituksia. Muistin onneksi kaikki pätkät ihan oikein eikä mokailtu ratoja pahemmin paitsi muutama rima taisi tulla alas kun en keskittynyt tarpeeksi noihin muihin rataosuuksiin :/ Varsinkin käännokset oli huonoja, mutta minkäs teet kun päässä pyori niin monta eri rataa oli kaikki keskittyminen varattu siihen et muisti mihin suuntaan piti seuraavaksi jatkaa.
Kun agilityosuudet oli suoritettu ajettiin (muutaman mutkan kautta) Kaarinaan urheilukeskukseen jossa oli ensin lihaskuntotesti. Testissä suoritettiin neljä eri lihaskuntoliikettä: kyykky, selkä, vatsalihas ja etunojapunnerrus. Kaikkiin liikkeisiin oli 30 sek aikaa ja piti tehdä niin monta toistoa kuin pystyi. Tehtiin Miinan kanssa samaa aikaa ja saatiin aika lailla tasan samat tulokset. Ihan hyvin se taisi mennä, kuulemma ainakin vähän keskivertoa paremmin.
Lihaskuntotestin jälkeen olikin jäljellä enään se pahin, nimittäin juoksutesti. Juoksutestissä juostiin 300 metriä, sitten 10 min tauko ja juostiin 300m uudestaan. Juostiin ulkona radalla jossa oli ihan pilkkopimeää, hyvä kun eteensä näki, mutta selvittiin tästäkin jotenkuten ainakin. Mä vihaan juoksemista kyllä niin paljon, ja toi matka erityisesti oli ihan killeri, mielummin olisi vetänyt kuupperin tai jonku ihan sprintin, mut tällänen väliversio oli aika kamala... Juostiin Miinan kanssa taas aika lailla samaa tempoa, aika taisi olla joku 58 molemmilla kerroilla.
Oltiin kotona joskus 22.00 aikoihin, et aika pitkä päivä! Vaikka päivä olikin tosi raskas, etenkin kaikki se odottelu ja jännittäminen, oli se kanssa antoisaa. Mielenkiintoinen kokemus ja olen tosi onnellinen et mentiin vaikka tuskin me siihen TopTeamiin päästään, taso oli kuitenkin niin huimaa tuolla. Mut ensi vuonna uudestaan ja sillon mä tiedän treenata kanssa noita omia kuntojuttuja enemmän, siis nimenomaan juoksemista ja nopeaa lihaskuntosuorittamista.
Dracu osaa ottaa rennosti omaa vuoroaan odottaessaan, toisin kuin emäntänsä... :D
Lähdettiin pitkän pohdinnan jälkeenkisaamaan vielä kerran Hyvinkään halliin Dracun kanssa. Ilmoittauduin koska kisapaikaksi oli alunperin ilmoitettu Janakkala, ja sit kun oli maksettu & varattu päivä vapaaksi ajattelin mennä katsomaan kuitenkin miten Dracu pysyisi pystyssä semmosen tassusprayn kanssa. Tarjolla tosiaan 3 x maxi2-radat, joista peräti kaksi oli hyppyratoja! Tuomarina kaikissa Leena Rantamäki-Lahtinen.
Hallin pohja näytti heti ihan erilaiselta kun viimeksi, oli selvästi painunut kasaan, ihan ku joku olisi ruohonleikkaajalla käynyt vetämässä :D Tuntui omaan jalkaan paljon paremmalta ja koirat pysyi ihan hyvin ylhäällä! Suihkutin Draculle tassuihin kaiken varalta tassusprayta josta Dracu ei kamalasti tykännyt, mutta tahmasi se tassuja ainakin vähän. Dracu pysyikin tosi hyvin pystyssä, ei sutinut paljon yhtään, varsinkin viime kertaan verrattuna...
Eka rata oli se ainokainen agilityrata. Tosi perus ja helppo, enemmän 1-luokan rata musta mut en valita :D Vedätin kontakteja ehkä hippasen turhan paljon, ei meillä ollut kiire minnekään, mutta muuten en olisi tosta paljon muuttanut. Taas vähän heilu mun kädet putkiin ohjatessa, mut ei nyt ollut ihan mitkään järkyttävät. Tulos oli sitten 0 rv, aika -14,63 (etenemä 4,80 m/s) ja sija 1/21 + LUVA. Kakkoseksi tullut jäi ajassa semmoset 6 sek et ihan hyvää vauhtia mentiin :D
(Oheessa kuvia muuten BAT:n kisoista, kuvaaja Erja Suni-Räisänen )
24.09. oli Helsingissä Purina Areenan ulkokentällä 2 x maxi2-luokalle kisat, yksi hyppyrata ja yksi agilityrata. Tuomarina molemmissa Esa Muotka. Ihan kivan haastavia, ei nyt liian vaikeita mutta tarkkana sai olla etenkin radan suunnittelussa.
Eka rata oli hyppäri, joka oli sekoitus suoraa paahtamista ja tiukkaa hallintaa. Meillä oli perinteisesti vähän ongelmia vaihdella näiden kahden välillä! Joko suoraa paahtamista tai sit tiukkaa hallintaa, mutta jos paahtamisesta pitää vaihtaa hallintaan niin rimat lentää, koira lentää ja joku voisi ampua ohjaajankin... :O Meillä oli yksi mahtavuuden hetki täydellisellä eteenlähetyksellä - olin oikein ylpeä kun keksin käyttää sitä juuri siinä, jättäytyä taakse ja antaa Dracun suoristaa itse linjansa sen sijaan että olisin koittanut juosta edellä ja lopputulos olisi ollut se, että saan koiran syliini. Ja hienosti Dracu irtosi, se me osataan :D Mutta sit kaksi rimaa alas, molemmat kohdissa joissa piti ottaa paahtamisen jälkeen koira haltuun. Tulos 10 rv, aika -10,55 ja sija 9/18.
Toka rata oli sitten agilityrata ja ihan kiva semmoinen, vähän haastavampi keppikulma mut muuten tykkäsin. Alku meni oikeen nätisti, mutta sit yhdestä putkesta oletin, et Dracu hakee edessä olevan hypyn ilman mun tukea (yleensä lukitsee seuraavan esteen jo putkessa ja ampuu ulos suorittamaan sen edes katsomatta mua...) mutta nyt tuli putkesta ulos ihan rauhassa, ja lähti perään tullen oikeasta esteestä ohi :O Nää on taas näitä virheitä kun en osaa ennakoida millä "mielentilalla" se on, kuunteleeko kiltisti vai ampuuko täysiä vaan johonkin? Pitäis kuitenkin ohjata huolella, I know... :D Siitä vitonen, muu rata oikeen nätisti mut sit lähetin taas eteen-käskyllä hyppysuoralle jonka lopussa kepit 90 asteen suljetussa kulmassa. Paahdoin liian kovaa perässä, ajautui kakkosväliin. Tähän esim. pieni suhina olisi voinut tehdä ihmeitä. En sit jääny korjaamaan vaan jatkettiin suoraan maaliin ottaen tulokseksi hylätyn radan.
Tämä kuvasarja muuten nauratti mua, sillä just näin mä ohjaan koiran kepeille, jalalla potkaisen vähän oikeaan suuntaan xD ja ei saatu ees virhettä!! :O
Kyllähän koiralla joku pk-harrastus täytyy olla ja laiskana paskana valitsin sen "helpoimman" eli viestin Dracun uudeksi pk-uraksi :D Mulla kun nyt vaihtui tuo parisuhdetilanne sellaiseksi että on viestipari, jonka voi raahata metsään niin ei tilaisuutta voi jättää käyttämättä ... ;)
Dracu (ja Dante kanssa) on tosiaan aivan hulluina Olliin, ne sekoaa aivan totaalisesti kun Olli tulee kylään. Naapurit varmaan ihmettelee että mitä hemmettiä meillä tapahtuu kun koirat ulvoo ja huutaa kuin villielukat teurastuksessa! Noh, ainakin luulisin että Dracu, joka on niin kamalasti mun perään, juoksee iloisesti ihanalle Ollille.
Ekat treenit oli vähän esimakua lähimetsässä. Mä pääsen nyt olemaan se, joka tallustaa metsään ja Olli saa jäädä A-pisteelle. Olli näytti Draculle eka kissapateeta, sitten lähdettiin kävelemään mestään päin Ollin kutsuessa Dracua luokseen. Kävelin n. 50 metriä jotta pysytään äänietäisyydellä ja lähetin Dracun matkaan saman tien. Kovaa pinkoi! Kun Olli oli palkannut, huusin kerran Dracua ja sit Olli lähetti. Otettiin yhteensä 5 matkaa, jokaisella ääniapua käyttäen. Treenien jälkeen tein vielä ihan pikkuisen esineruudun ja Dracu nosti hienosti kaksi esinettä.
Ajattelin että voisi tehdä tämän saman muutaman kerran ja sit ehkä juoksuttaa Dracua ilman ääniapua Danten perässä... Pitää varmaan vielä vähän konsultoida Emmiä, en enään elämäkseni muista miten me aikanaan aloitettiin Danten ja Saran kanssa :O Ja tavoitehan on tottakai tälläkin kertaa korkealla, SM-kultaa nyt vähintään! ;)
Eipä me olla muuta tehty kuin treenattu agilitya :D Onpas kyllä kiva asua tuossa kentän lähellä, mä saan oikeasti aikaseks käydä treenaamassa! Pientä yhteenvetoa viime viikkojen jutuista, joidenka lisäksi ollaan käyty toki kentällä treenaamassa omia pikku juttuja:
27.-28.08 Niinu ja Teemu Linnan kurssi
Lauantaina oli tosi hyvät treenit Teemun kanssa jossa keskityttiin kouluttamaan koiraa. Ja mulle alkaa vihdoin mennä läpi Teemun koko vuoden hokema mantra siitä mikä ohjaa koiraa! 1) suunta, 2) rytmi, 3) rintakehä, 4) muut :D Oikeasti tuli taas huomattua miten oikeassa etenkin tuo rintakehä on! Lisäksi Teemu tutustutti uuden ajatuksen miten kannattaa miettiä kun pohtii kumpaa kautta hypyttää. Susan Garretin 3 point-järjestelmän, jossa annetaan pisteitä matkasta, luonnollisesta hyppysuunnasta ja mistä suunnasta on paras jatkaa seuraavalle esteelle. Oikein antoisa päivä!
Sunnuntaina Niinu sitten veti treenit. Rata ei ollut yhtä tekninen ja päästiin vähän pidemmälle! Draculla oli heti alussa kauheasti ongelmia tulla tokalle hypylle pakkovalssiin, meinasi vaan joka kerta hypätä esteen takaakierron sijaan! En ymmärrä, osaa nää yleensä. Muutenkin treeneissä tuli tuskallisen selväksi että haltuunotot ja käteen tuleminen ja käden seuraaminen on aika heikoilla... Hakee vaan esteitä ja mulla oli kamala duuni saada seuraamaan ohjausta etenkin noihin pakkovalsseihin. Vahvistettiin sit käteen tuloa lelulla. Näitä tehdessä pitää kiinnittää huomiota siihen että palkka tulee kanssa vauhdista, eli en aina pysähdy palkkaamaan!
ke 31.08. Teemun tavoitetreenit pe 02.09. AST:n seuramestaruuskisat pe 09.09. Eva Lacnakovan koulutus ke 14.09. Niinun tavoitetreenit
BAT järkkäsi Vantaan Ojangossa ensin lauantaina 3 x 3-luokat ja sunnuntaina 2 x 2-luokat. Me suunnattiin siis molempien koirien kanssa kisoihin ja vietettiin tuo la-su välinen yö Emmillä joka asuu tuossa aika lähellä kenttää.
Heti lauantaina duunista kotiin tultuani oli Dante ollut pahanteossa... Kaivanut eteiseen unohdetuista kasseista kaksi ranskanleipää ja syönyt miltein molemmat! Possu! Maha oli aika pinkeä, muttei kyllä mikään ihan valtava. Saatiin sit äitiltä kyyti kisapaikalle ja kisat aloitettiin Ritva Herralan agilitykaradalla. Musta aika helppo ja kiva perusrata, ei siinä mitään kummempaa. Dante liikkui yllättävän hyvin ja mentiin aika kovaa! Tehtiin napakka rata ja nopeat kontaktit, tulos 0 rv, aika -10,29 ja sija 8/42. Olin oikeen tyytyväinen rataan, olipa kiva kisailla Danten kanssa pitkästä aikaa!
Ennen tokaa rataa Dante joi yhdestä lammikosta aika paljon vettä ja se maha lähti turpoamaan aika paljon :O Mietinkin et miten jaksaa, mutta tuplaa piti mennä kokeilemaan hypärille kuitenkin. Ihan perus rata, hiukan teknisempi kuin agilityrata mutta valitsin vähän turvallisempia ohjauslinjoja. Heti alussa huomasin että Dante liikkui huomattavasti ekaa rataa tahmeammin ja haki hyppyjä enemmän :/ Sain aika paljon kanssa venailla sitä. Keppien sisäänmenossa tuli aika yllättävä virhe, ja korjasin huonosti ja aloitti uudestaan väärin. Päästiin maaliin tuloksella 10 rv, aika 3,75 eli tulos 13,75 ja sija 22/43. Eli siihen kariutui se tupla, plääh...
En sitten enään halunnut startata Danten kanssa vikalle radalle, ei me kuitenkaan mitään irtonollia tulla tarvimaan ja Dante oli niin paisunut... Kysyin sit tuomarilta et saanko tulla Danten sijaan radalle Dracun kanssa nollakoirana ja onnistuihan se :) Rata oli kanssa suht. helppo, alku hiukan kinkkisempi ja valitsin Draculle hitaamman mutta turvallisemman ohjauksen. Oikein hienosti me kuitenkin selvittiin kolmosten radasta, yhdestä putkesta meni ohi ja olisi ollut joko nolla tai vitonen. Oli aika hieno fiilis :)
Illaksi mentiin tosiaan Emmille ja aamulla lähdettiin sitten muutamaa tuntia aikaisemmin Ojankoon jalkaisin. Kentälle matkaa tosiaan se joku 4-5km ja mulla oli aika hutera käsitys että missä ollaan, mutta päästiin perille ihan tosi nopeasti ja kerettiin katsomaan 1-luokkakin jossa paljon tuttuja :) Eka rata oli kanssa Ritva Herralan agilityrata, oikeen kiva ja jouheva rata! Nää Herralan radat on ollu kuin mulle ja Draculle luotu :D Alku meni oikein hyvin, mutta Dracu ei meinannut irrota keppien jälkeen putkeen :O Onneksi olin tarkkana ja sain lisäkomennuksella sen irtoamaan kunnolla. Kontaktit oli keinua lukuunottamatta hyvät, mutta keinulla ei jäänyt on-off asentoon vaan valui siitä alas ja jäi seisomaan radalle. Siinä tuli sitten mulle hämminki kun en halunnut ottaa virhettä pysäyttämisestä, lähdin vaan liikkeelle enkä edes miettinyt seuraavaa estettä josta Dracu tulikin sitten ohi! Aika outo tuo ohitus kuitenkin oli, se este oli ihan edessä... Tulos 5 rv, aika -11,48 ja sija 3/11. Ihan kivasti kuitenkin meni muuten, harmittava virhe :/
Vika rata oli kanssa Ritva Herralan agilityrata, tykkäsin taas tosi paljon radasta, ihanan tilava! Ja siinä oli "valinta"-putkia, kivaa :D Alussa Dracu tiputti heti tokan riman, kohdassa missä se ei voinut olla mun vika kun seisoin vaan paikallani ja kutsuin! Kyllä Dracun nää pitäis osata kaikesta hyppytekniikkatreenistä... Alun suoran jälkeinen putkijarrutus ei toiminut kyllä yhtään, Dracu lenkitti putkesta ulos niin että huh huh! Toimi perjantaina treeneissä tosi hyvin, en tajua miksei nyt toiminut? Meinasi sen vuoksi tulla puomista ohi mutta luojan kiitos jäin taas vahtimaan sitä sokean eteenpäin porhalluksen sijaan ja sain ohjattua vielä puomille. Kontaktit oli tosi nätit vaikka A:ta hieman ennakoi vapautusta. Mut otti on/off-asennon kuitenkin. Oli kyllä niin siistiä ohjata Dracua, vaikka se on nopea tuntuu et mä pääsen niin hyvin irti siitä ja etenemään radalla :) Tulos taas se sama hemmetin 5 rv, aika -17,33 ja sija 3/11. Et näin. Ei lämmittänyt palkinnot paljoa mieltä kun tehtiin kaksi vitosta :(
Muutama asia mihin mun on kiinnitettävä huomiota on putkille lähettäminen! Tuolla lauantain radalla huidoin putkiin niin että ranteet irtoaa! Mitä hittoa!?? Sunnuntaina koitin kiinnittää tuohon huomiota ja teinkin sen paremmin, mutta esim. ekalla radalla kun ei meinannut irrota putkeen näytin sen aivan liian nopeasti, pitäisi jättää käsi paremmin tukemaan irtoamista. Tai sit sanoa vaan "eteen". Tämä nyt tehosyyniin! Harmitti kyllä ihan vietävästi varsinkin tuo toka rata! Me taidetaan jäädä loppuelämäksi tänne kakkosiin. Kaikki palikat olisi jo kohdallaan mutta jotenkin ei vaan onnistu. Hitsi kun ärsyttää, haluu jo kisaamaan "oikeaa agilitya" ;)
Oltiin Dracun kanssa kisaamassa Hyvinkäällä, jossa kakkosille oli tarjolla kolme rataa. Tuomarina kaikissa Henri Luomala. Olen ollut aina vähän kiikun kaakun että tykkäänko Luomalan radoista, välillä hänellä on tosi kivoja ratoja, mutta välillä, kuten tänään, ne ovat aika kamalia! Lisäksi Hyvinkään hallin ennen niin hyvä ja pitävä matto oli vaihdettu ihan kamalaan keinonurmeen jossa ei ollut lainkaan kumirouhetta! Olin aivan tyrmistynyt ja oli ihan kamala katsella kun nopeat ja suurella askeleella liikkuvat koirat kauhoi, liukui ja kaatui :( Me mukaan lukien.
Eka rata oli musta aika ikävä, ja mun mielestä myos ei täyttänyt kisasääntojä... Muurilta oli putkeen vienti jonka matkaksi mittasin 2,5 metriä!! Tietty nyt mistä tahansa välistä saa sen 5 metriä kun lenkittää, mutta tuossa koiralla ei edes ollut syytä lenkittää, Dracu meni ainakin ihan suoraan. Sit oli nopealle koiralle tosi vittumaisesti asetettu hyppy-pussi-suora jonka lopussa tiukka käännos ja kamalan huono linja keinulle. Olisihan tuon keinulinjan saanut toista puolta vieden suoremmaksi, mutta nopealla koiralla se oli ihan mahdoton ohjata silleen :/ Noh Dracu tiputti jo ekan riman, luoja tietää miksi. Loppurata oli aika kamalaa sutimista eikä ollut yhtään kivaa :( Otettiin sit kunnon stopit kontakteille ja lopussa vielä yksi rima alas ja koira nokalleen. Tulos 10 rv, aika -7,25 ja sija 8/24.
Edellisen radan jälkeen olin ihan kahden vaiheilla et kisataanko vielä, mutta startattiin kuitenkin. Totesin vaan et mun on ihan turha tehdä mitään vedättäviä ohjauksia joissa vauhti kasvaa, mennään vaan turvallisesti takaohjauksessa ja toivotaan ettei koiralta katkea kintut... Oma ohjaukseni oli jotain aivan kamalaa, tuntui etten uskalla ohjata tai tehdä mitään. Tälläsen hissuttelun lopputulos oli sitten hylätty rata. Mulla kasvoi radan lopussa jo sarvet otsassa, olin oikeesti valmis murhaan. Kamala rata, vielä kamalampi pohja ja ihan hirveää ohjausta multa!
Päätin vielä katsoa vikan hypärin rataprofiilin ja jos se olisi yhtä inhottava kuin kaksi ekaa me ei startata. Rata oli kuitenkin ihan ok. Alku menikin tosi hyvin vaikka meno ei nyt ollut ihan sitä normaalia. Dracu ei selvästi vaan päässyt eteenpäin, ei pystynyt kääntymään normaalisti jne. Pussin jälkeinen kohta oli sitten meidän ongelma, harmittaa kun en koittanut keretä valssaamaan vaan tyydyin takaaleikkaukseen. Olisi sen valssin kerennyt... Tästä rima alas ja väärään päähän putkea. Tulos siis jälleen kerran hylätty rata.
Näistä kisoista ei jäänyt mitään hyvää fiilistä, vain harmia ja kiukkua. Tuo pohja varsinkin ottaa päähän, tossa hallissa on kuitenkin talvella paljon kisoja ja siellä on ollut tosi kiva kisata ennen kun on lämmin ja kaikkea. En voi ymmärtää miten sinne on vaihdettu noin surkea pohja!! Eikä ollut vaan Dracu joka lipsui, moni koira veti todella pahasti nenälleen :( Me ei ainakaan Dracun kanssa tulla toiste tuonne...
Draculla alkoi juoksu 24.08 ja päättyi joskus 8.-9.09. Aika lailla odotetusti tuli tuo juoksu ja loppui tosi nopeasti tärppien jälkeen. Vuoto oli lähes olematon ja muutenkin Dracu oli oikein normaali itsensä, mitä nyt Dantelle piti murista vähän enemmän ;) Toivottavasti Dracu jatkaa samaa linjaa eikä kärsi mistään valeraskauksista tms. tälläkaan kertaa.
Me ollaan oltu tällä viikolla kovin ahkeria treenaajia, etenkin agilityn suhteen. Vihdoin paahtavat helteet näyttäisi olevan takana päin joten treenikelit ovat olleet mitä parhaimmat. Täytyyhän niitä käyttää hyväksi!
Maanantaina tavattiin Emmin ja bc-likkojen kanssa ja suunnattiin treenaamaan agilitya. Päivän teemana meillä viime viikonloppuna epäonnistuneet keppien avokulmat & hyppytekniikkaa. Tehtiin kolmen tekniikan sarjat, 1) tasavälinen (6 askelta eli in-out) 5 hypyn sarja joista 2. ja 4. esteellä korkeutta,
2) pitenevä in-out sarja (eka 6, 7, 8, 9 & 10 askelta),
3) yhden askeleen hyppysuora (17 askelta & 19 askelta) jossa hyppy, muuri, rengas, hyppy ja okseri
otettiin suorituksia videolle joka olikin varsin mielenkiintoista! Dantella oli tavanomaisesti vähän enemmän ongelmia, Dracullakin normaalia vaikeampaa tuolla 3. sarjalla. Otti mm. väliaskelia muutaman kerran. Mutta asiaan saattoi vaikuttaa se ettei alussa ollut tarpeeksi tilaa kunnon kiihdytykselle ja se olikin eka väli mihin tuli lisäaskelia.
Näiden lisäksi tehtiin Emmin omakeksimää treeniä, 5 hyppyä, etäisyys 3,5m (in-out) ja kaikki maxirimoina. Dracu koitti ensin ottaa jokaiseen väliaskeleen eikä tajunnut ollenkaan että ne pitäis ottaa in-out-tyylillä. Pienennettiin väliä sitten kolmeen metriin ja nyt meni oikein nätisti muutaman kerran. Dante taas meinasi saada sydärin kun näki tuon sarjan =D Ohitti ekalla kerralla koko jutun, sit alko vaan juosta kaikkien ali lelulle!! Possu! Helpotettiin ja lyhennettiin väliä, palkkasin hetken vaan kädestä ja koitin rohkaista. Uskalsi sit lopulta tehdä koko suoran. Emmi ei videoinut, mutta sanoi että Danten hyppääminen parani tosi paljon, se heitti takajalkoja suoraksi hypätessä jota ei normaalisti ikinä tee. Näitä pitää sit jatkaa...
Ja lopuksi tosiaan niitä keppikulmia, tein muutamalla hypyllä samanlaiset kulmat kuin kisoissa oli ja treenattiin niitä. Näitä tarvii treenata nyt paljon. Kokeilin kanssa mitä kävisi kun vien sen kepeille valssilla ja ihan hyvin toimi. Tätä uskaltaa siis tehdä kisoissa.
Lopuksi otettiin vähän kuvia laumasta:
Heti kun remmi lähtee niin riehuminen alkaa...
Sarppaa väsyttää tällanen tylsyys!
Steppi
Step esittelee oikeaoppista näyttelyposeeta
Koko lauma, vasemmalta Dante, Step, Sara & Dracu
Keskiviikkona käytiin itseksemme treenaamassa agia, yhä samalla teemalla kuin viime kerralla eli hyppytekniikka ja keppikulmat.
Tein molempien koirien kanssa sitä Emmin hyppytekniikkaa, mutta aloitin nyt vähän helpommin jotta saisin varmasti oikean suorituksen ja sit vaikeutin asteittain. 5 estettä, etäisyys 3 metriä ja aloitin rimat minikorkeudella. Molemmat meni nyt hienosti in-out tekniikalla. Sit aloin nostaa varovasti rimoja, ensin muutama medikorkeuteen, sit kaikki. Lopetin siihen et eka, kolmas ja neljäs oli 55cm korkeudessa, kaksi muuta medeissä. Jatketaan sit ensi kerralla tästä.
Keppikulmissa jatkettiin vaikeita avokulmia niin että Draculla olisi vauhti tuomassa sitä keppien ohi mutta joutuu tulla ns. taaksepäin korjaamaan keppien sisääntulon. Tajuaakohan tuota kukaan... =D Treenattiin keppien hakua kanssa niin että jätän Dracun keppien toiselle puolelle ja menen seisomaan keppien toiselle puolelle. Eli joutui hakemaan kepit oikein mua kohti. Koska Dracu on opetettu hakemaan kepit itsenäisesti, sille ei voi käyttää käsiapuja kepeille mentäessä ja sitä sekoittaa jos tulen liian lähelle "viemään". Tätä kanssa harjoitellaan.
Tein Danten kanssa samoja keppiharjoituksia ja tuli taas todettua ettei Dante oikeasti osaa hakea itse keppejä oikein, ainakaan avokulmista... Onneksi mä nyt kerkeän viemään sitä kepeille et eipä se kamalasti haittaa. Ihan lopuksi otettiin toisella kentällä maanantaisia avokulmia & treenattiin vähän samalla loppusuoraa molempien kanssa.
Torstaina käytiin kentällä, mutta koulutin vain omaa ryhmääni enkä kerennyt treenata omia vaikka ne olikin mukana. Koulutuksen jälkeen otettiin Puolarin nurtseilla kuitenkin vähän tokoa, mm. paikallaistumista ja kaukkareita. Ei olla taas vähään aikaan treenattu ja kyllä ne liikkeet hajoaa nopeasti :/
Nyt pitäis ilmoittaa Dracu johonkin EVL-kokeeseen niin olisi kunnon motivaatio treenata kaiken laiskottelun jälkeen!
Lauantaina mentiin taas treenaamaan agilitya, tänään ratateemalla. Oltiin torstaina rakennettu MM-karsintojen yksi agilityrata, mutta joku oli kerennyt jo muuttaa sen pois. Onneksi esteet oli aika lailla kohdillaan joten sain sen itse uudelleen rakennettua.
Treenattiin rataa Dracun kanssa parhaalla tavalla, eli otin vaikeita kohtia ensin erikseen helpotettuina, palkkasin ja vahvistin oikeita toimintamalleja. Otettiin alkuun kanssa 4. esteen ja puomin väliin saksalaisella välistätulo, joka onnistui oikein hienosti :) Muita yksittäisiä juttuja oli mm. loppusuora jota vähän vaikeutin, alun pakkovalssi, puomin jälkeiselle hypylle poispäinkäännos ja keppien haku.
Tämän jälkeen Dracu sai pitää taukoa ja treenasin Danten kanssa. Otettiin tuota loppusuoraa mutta jostain syystä Dante meinasi että juoksee koko paskan ohi. En meinannut saada sitä hyppäämään pussin jälkeistä hyppyä ja okseria! Luulenpa että Dante pelkäsi et se on joku vaikee ansatehtävä niinkuin ne kamalan vaikeat ja kamalat hyppytreenit... Jankattiin sit tätä ja sain lopulta Danten molempien hyppyjen yli mutta oli pakko ottaa eka loppupalkka pois.
Sit Dracun kanssa otettiin koko rataa. Alku meni hyvin, puomin jälkeinen poispäinkäännos oli tosi hyvä ja nää on ollu Draculle aina vaikeita! Kepeille haki kuin unelma, todella todella hyvin! Vitsi kun olisi videolle saanut =) Suurin ongelma oli yllättäen keppien jälkeinen takaakierto-persjätto. Lähti hakemaan takaakierrosta 17. hyppyä, tai sit tuli kokonaan 11. esteen ohi A:lle. Mä en jotenkin osannut yhtään ajottaa tässä ohjausta. Saatiin se onnistumaan pätkässä, mutta joka kerta kun otettiin radalla sählättiin tässä kohdassa... Loppurata meni oikein hyvin ja toi loppusuora toimi kuin unelma. Mut tuosta 10.-11. kohtaa pitää käydä treenaamassa uudestaan tässä joku päivä.
Lopuksi Dante pääsi vielä tekemään vähän rataa. Koirille on tosi hyvä kun niitä on kaksi sillä ne saa aina tauon kun treenaan toista, mutta itselle se ottaa kuntoon :D Meinasin olla jo ihan hapoilla kun piti vielä jaksaa Danten kanssa! Tehtiin rata läpi muutaman kerran, ei suurempia ongelmia. Dante toimii aina niin varmasti. Ainut ongelma tuli tuossa puomin jälkeisessä kohdassa. Dante meinasi hakea joka kerta putken sijaan puomille. Eli meidän perus ongelma..
Sunnuntaina jaksoin raahautua vielä viereiselle kentälle vähän tokoilemaan illalla. Otettiin ekana paikalla istumista Draculle, Dante maassa. Meni ihan ok. Lisäksi Dracun kanssa tehtiin vähän kaukoja EVL-etäisyydellä, nämä menee melkein paremmin pitkällä etäisyydellä kuin läheltä, aika outoa... Treenattiin kanssa eteentulemista ja siitä selän takaa kierrolla sivulle. Dracuhan on tullut ennen etukautta mutta kun siihen tuli pomppu ja "räyh" niin aloin opettaa takakautta tulemista ;) Lopuksi vielä vähän jalkapallomaalien kiertoa josta randomisti joko pysäytys tai maahanmeno.
Oltiin kisaamassa Dracun kanssa Janakkalassa viikonloppuna, molempina päivinä 2 x maxi2-agilitystarttia. Lauantaina tuomarina molemmilla radoilla oli Ritva Herrala, sunnuntaina Heidi Viitaniemi. Startattiin kaikilla radoilla ekana, joka oli oikeastaan aika hyvä numero, ei tarvinnu stressata tai katsella muiden ratoja ja virheitä ;)
Lauantain eka rata oli oikein kiva perusrata, ainut ongelmakohta meille oli kepit. Koska Dracu on opetettu hakemaan kepit itse, ei se ymmärrä kepeille vientiä. Kyseessä oli avokulma, mutta 270 asteen kulmassa hypyltä jossa kaarratti hypyn jälkeen liian pitkälle ja tuli kakkosväliin, huoh. Siitä takasin ja uusi yritys, mutta nyt Dracu ei edes etsinyt keppejä vaan juoksi vaan vierelläni ohi. Sain kolmannella yrityksellä oikeaan väliin ja jatkettiin rataa. A:n kontakti tosi hyvä, mutta lähdin liian pitkälle ja seisoin seuraavan esteen kohdalla kun Dracu lähti ponnistamaan - ja lähdin samalla liikkumaan. Hyvä minä. Rima siitä tuli tietenkin alas. Tää oli just tällänen kohta et mietin tutustumisessa että tätä EI SAA tehdä koska rima tippuu... Puomi oli kanssa hyvä ja puomia edeltävä haastava kohta meni loistavasti, osasin valita juuri oikean ohjauksen ja Dracu kuunteli kiltisti. Taitava koira! Lopputulos oli 15 rv, aika -6,02 ja sija 11/24.
Toka rata oli aika samanlainen kuin eka, kivaa avointa ja sujuvaa rataa jossa kuitenkin haastavia elementtejä, me likes! Alun takaakierto oli aivan upea, Dracu meni ihan rimaa nuollen ja uskalsin lähettää kiertämään enkä yliohjannut. Kepeille hyvin, meinasi tulla muurin ohi mutta olin onneksi tarkkana ja ohjasin loppuun asti. Ainut moka tuli A:ta edeltävällä hypyllä. Olin katsonut että tässä on rimariski jos Dracu saa mut kiinni hypyn päällä, joten jäin himmailemaan ja odottamaan sitä putkesta. Muuten olisi voinut onnistua, mutta spurttasin sitten juuri vauhtiin kun Dracu oli rimalla. Tyhmä tyhmä minä. Olisi vaan pitänyt liikkua tasaisesti ja ottaa se etumatka ja luottaa että koira hoitaa hyppäämisen. A:lla otin turhan nopean vapautuksen, nää kisa-A:t on kauheen vaikeat, tuntuu etten edes saa Dracua stopattua... Loppurata meni kivasti ja loppusuoralla kiihdytin sit oikeen kunnolla puomille, tarkoitus juosta itse täysillä ja vaatia Draculta stoppi. Dracu otti kontaktin mutta lähti perään ilman lupaa ja palautin sen kontaktille ja tulos hylätty rata. Tää oli hyvä treeni ja Dracu ottikin seuraavana päivänä hienot puomin alastulot :)
Seuraavana päivänä sitten jatkettiin, radat oli hyvin samantyyppisiä, kivoja ja virtaavia mutta ei liian helppoja. Ekalla radalla alussa niiston hidastus ei ihan onnistunut, Dracu ei kyllä hidastanut yhtään! Mutta omalla liikkumisella sain sen sujumaan ja tehtiin hyvää ja puhdasta rataa aika pitkälle, kunnes keppien jälkeen tiputti riman. Tässä en ole ihan varma tippuiko rima mun sijoittumisen vai ohjauksen takia. Puomi oli ihan täydellinen, upea :) Pituudella hidastus toimi kauniisti, onneksi tätä ollaan just treenattu. Sen jälkeinen ohjaus onnistui kanssa aivan nappiin, Dracu luki sitä hyvin ja ei tullut kyllä mitään ylimääräistä! Mutta sitten ne valssit. Mulla on nähtävästi paha tapa opittu Danten kanssa tälläsissa "ahtaissa" ja kääntävissä valsseissa laskea uusi ohjaava käsi liian aikaisin alas ja ottaa koira "haltuun" siihen käteen. Tein sen molemmissa valsseissa pussin jälkeen ja Dracu tiputti rimat. Onneksi oli videokamera todistamassa! Lopun eteenlähetys onnistui sitten hyvin. Tuloksena 3 rimaa, eli 15 rv, aika -15,20 ja sija 12/24. Tää oli ainoa rata jossa saatiin "todellinen" aika kirjattua ja olihan Dracu aika ylivoimainen vaikka paikalla oli paljon nopeita koiria :)
Viimeinen rata oli ehkä mun lemppari, vauhti ja vaarallisia tilanteita :D Alku oli aika ovela veto tuomarilta, kolmas putki osoitti juuri sellaisessa kulmassa et putkista sinkoava, nopea koira olisi mennyt helpolta näyttävän jatkon ohi kokonaan. Putkijarrutus käänsi Dracua juuri sopivasti ja tehtiin oikein kaunis alku. Puomi oli taas hyvä, mutta se keppikulma... Samanlainen kuin lauantain ekalla radalla, mutta vielä vähän haastavampi. Ei ollut mitään mahdollisuuksia :( Mietin jälkeenpäin mitä olisi käynyt jos olisin mennyt keppien eteen valssaamaan, pitää kokeilla treeneissä sitten. Kepeiltä sitten vitonen ja jatkettiin hyvää rataa. Pussilla sanoin ennen estettä jo "eteen" ja hyvin Dracu lähti eteen suorittamaan itsenäisesti sen yhden hypyn ennen A:ta. Koska meillä oli jo virhe alla, halusin pysäyttää kunnolla A:lle, mutta taas Dracu otti hyvin kontaktin ja vapautti itse itsensä. Noh, ei muuta kuin takaisin alasmenolla ja siitä tulos hylätty rata.
Kaiken kaikkiaan olen kyllä todella tyytyväinen. En tiedä sopiko nää radat vaan profiililtaan meille tosi hyvin vai mitä, mutta kaikilta radoilta jäi tosi hyvä fiilis. Ei tehty mitään isoja virheitä, eikä paketti "hajonnut" kertaakaan. Kontaktit oli hyvät, lähto oli jokaisella kerralla priima. Valitsin todella hyvät ja Draculle sopivat ohjaukset, en langennut ohjaamaan sitä niinkun Dantea. Dracu oli hyvin kuulolla, ja vaikka se on hemmetin nopea ei mulla tullut missään vaiheessa kauhea kiire. Tuntui että mulla on hyvin aikaa ohjata sitä, enemmän kuin Danten kanssa! Tähän tietenkin syy on se että Dracua voi lähettää paljon paremmin esteille ja jättää suorittamaan, pääsee itse etenemään hyvin. Nyt vaan lisää treeniä alle ja koitetaan muutaman viikon päästä uudestaan!
On se kumma kun tää sama asia pitää opetella joka kerta kantopään kautta uudestaan. Treenaamaan lähteminen ilman etukäteissuunnitelmaa = katastrofi, tarkkaan mietitty treenisuunnitelma = onnistunut treeni.
Meillä olis muutama viikko sitten Dracun kanssa niin pieleen menneet agitreenit et itketti ja vitutti rajusti ja tein treeniensuunnittelusuunnitelman. Joka ikinen kerta kun mennään treenaamaan agia suunnittelen treenin niin että se on joko a) ennalta päätetty pitkä ratatreeni jossa treenataan lähiaikoina syynäyksessä olleita juttuja tai b) ota mukaan 1-2 hyppytekniikkaa + treenaa yhtä estettä + treenaa yhtä ohjauskuviota. EI muuta. Päätä treenien aiheet etukäteen, piirrä ratapiirros ja PYSYTTELE SUUNNITELMASSA!
Näillä ollaan menty nyt muutama viime viikko ja hyvää tulee. Esimerkki keskiviikon ja torstain treeneistä:
Keskiviikko, treenimuoto B)
Otin molempien kanssa samat treenit, ohjelmassa:
2 hyppytekniikkaa (5 esteen pitenevä pomppusarja & yhden askeleen 5 esteen sarja jossa mm. okseri, muuri ja keinu)
A:n alasmenon treenaamista, erityissyynissä se että minä jään taakse tai otan sivuttaisetäisyyttä. Molemmilla palkat namikipossa muutaman metrin alastulosta
Ohjauskuviotreeni oli niisto-sokkari ja lisänä putkijarrutus. Olin tehnyt pienen 5 esteen radan jossa treenasimme juttuja huomiselle pitkälle radalle.
Hyppytekniikasta muutama huomio. Dantelle näyttäisi olevan pompputreenin max. etäisyys 11 askelta, Draculle sama ei tuottanut ongelmia. Yhden askeleen suoralla Dracun etäisyys ensin 20 askelta, vähän sai ekalla kerralla venyttää mutta onnistui ekan jälkeen ilman ongelmia. Dantelle etäisyys 17 askelta, tuntui aika sopivalta. Dracun kanssa tehtiin kerran vielä Danten etäisyyksillä, sovitti askeleensa hyvin.
Niisto-sokkari oli Draculle uusi juttu mutta hyvin se luki sitä. Dante meni kanssa nätisti. Tajusin vasta treenien jälkeen et olin tehnyt itse sitä väärin, olis pitänyt seisoa siivekkeen takana, ei edessä. Uups :D
Torstai, treenimuoto A)
Mulla oli koulutusta, ja tehtiin Mia Laamasen MM-karsintojen sunnuntain hyppyrata:
Eiliset treenit tukivat tuota 10-14 kohtaa, sillä tein aika samanlaisen siitä eilisestä ohjaustreenistä. Tänään kerkesin treenaamaan vaan Dracua.
Otettiin vaikeita kohtia ensin irrallisina pätkinä, mm. kepeille lähetystä. Ensin pelkästään kepit, sit pituus siihen väliin ja kun nämä meni ilman ongelmaa otettiin alusta. Sain tuon alun onnistumaan tosi hyvin, Dracun pystyi lähettämään kepeille niin etten mennyt esteen 5 toiselle puolelle, pujotteli kauniisti kun mä siirryin esteen 9 ja 10 väliin. Ekalla kerralla okserin rima tuli alas, mutta sen jälkeen hyppäsi hyvin senkin. Mun taitava <3 Tein erikseen vielä tuota loppua putkelta 14 erikseen, ekalla meni hyvin, sit tuli jo sähläystä. En meinannut saada Dracua tarpeeksi kuulolle kun otettiin tuota radalla ja valui vääriin suorituksiin. Loppusuoran haki uskomattoman hienosti kun sanoin vaan eteen pussiin mentäessä. Sinne se painoi, paljon nopeammin kun jos mä olisin juossu vieressä...
Otettiin rata lopuksi kokonaan, päästiin puhtaasti 12. asti josta valui suoraan putkeen, uups :) Vahvistin kerran vielä eteenmenoa lopussa muutaman kerran lelulla. Oikein hyvät treenit!
Mitäs muuta ollaan puuhattu?
Dracun jalka on kestänyt täyttä elämää, ainut kun on ollut yhtään epäpuhdas oli kun oltiin uitu 30 min kylmässä vedessä... Mutta tuo taitaa tulla olemaan ainiainen ongelma :/ Mä olen ihan fiiliksissä kun Dracun agi edistyy niin upeasti! Ja muutenkin ihana päästä sen kanssa treenaamaan!
Ollaan pikkaisen tokoiltu, mut pääasiassa aksattu. Danten kanssa ollaan toivuttu SM-masennuksesta ja kyllä se kisaura taitaa jatkua :) Kunhan saisin nuo koirat samaan luokkaan niin alan kisaamaan Danten kanssa. Tavoite olisi 2012 SM-ja karsintanollat molemmille!
Tällä uudella treenitavalla ollaan treenattu mm. pituutta & okseria (ja niillä kääntymistä), keppien avokulmaa ja vahvistettu paljon puomia ja keinua. Ohjauksessa ollaan treenattu mm. twistiä (ja tietty tässä samassa takaakiertoa), saksalaista ja pakkovalssia.
Seuraavia treeniaiheita voisi olla mm. pakkovalssi niin, että olen kauempana esteestä, poispäinkäännos, persjätto (ja samalla ohjaavaan käteen tulo), pituutta pitää treenata lisää, samoin okseria! Ekan riman puhtaasti ylittäminen kanssa syyniin! Ihan sama millon lähden liikkeelle, koiralle EI saa tulla liian kova kiire perään ettei hyppää ekaa kunnolla!
Muuten kesä on mennyt mun puolesta duunissa, ja koirat on maanneet kotona. Kamera sattui muutaman kerran mukaan lenkille, tässä meidän "kesäkuvia" (märkiä, läähättäviä ja karvattomia aussieta):
Meidän kesäinen menopeli. Koirat juoksee vapaana ja pelotellaan kanssakulkijoita kun suhahdetaan ohi ;)
Kamera ei kerennyt tarkentamaan koiria, mutta mitkä värit!!
Dracu nimettiin luonnetestissä "aavikkoaussieksi". Ja tää kesälook on ihan naturel, en ole auttanut trimmerillä xD
Lähdettiin ystäväni Nellyn (+Freddy-aussien) ja omien koirieni kanssa aikaisin lauantaiaamuna ajelemaan Australianpaimenkoirat ry:n järjestämään luonnetestiin Kaaviin, joka on Kuopion lähellä. Jo ajomatka sinne oli "haasteellinen" kun lähdettiin matkaan jo klo. 4.00 ja mä jouduin ajamaan koko 6 tuntia kun Nelly veti sikeitä vieressä... Mutta hengissä ainakin päästiin perille.
Koska meidän testi oli vasta seuraavana päivänä pystyin rauhassa katselemaan testin kulkua sekä kaikkia testattavia aussieita! Kerran olen käynyt katsomassa luonnetestiä, vuosia sitten ennen Danten syntymää näin Danten emän Saran testin, mutta olipa mielenkiintoista katsella oikein rauhassa testiä! Koiratkin sai kuunnella koko päivän paukkuja häkissä, eikä Dantea ainakaan kamalasti edes stressannut. Vietettiin sitten leppoinen ilta leiripaikalla vähän treenaillen, jutellen ja muuten rentoutuen huomista varten.
Dante testattiin heti päivän ekana. Tuomareina oli tosiaan kaksi pitkän linjan aussie-ihmistä, Jorma Kerkkä sekä Wilhelmiina Virolainen. Danten "tulosrivi" oli tällainen:
I Toimintakyky +1 kohtuullinen
II Terävyys +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
III Puolustushalu -1 haluton
IV Taisteluhalu +2 kohtuullinen
V Hermorakenne +1 hieman rauhaton
VI Temperamentti +2 kohtuullisen vilkas
VII Kovuus +1 hieman pehmeä
VIII Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauskokematon
Tulos +153 p hyväksytty
Voisin vaikka lähteä purkamaan testiä osio kerrallaan...
Ekana oli luoksepäästävyys. Eipä siinä mitään, Dante osaa kyllä olla ihan kiltti ja ystävällinen halutessaan ;)
Seuraavana leikkiminen. Dante leikki ihan normaalilla tavalla, eihän sillä mikään hyvä ote ole mutta tykkää kuitenkin leikkimisestä.
Sitten kelkkaan. Tässä yllätyin aika paljon, olisin kuvitellut että Dante alkaisi heti jumalattomalla rähinällä haukkumaan kelkkaa, muttei se päästänyt pihaustakaan. Vähän stressasi kelkan läheneminen ja Dante vaihteli paikkaa mun selän takana ja sivulla. Kävi kuitenkin nopeasti ja ihan pienillä avuilla tutkimassa kelkkaa ja toteamassa sen vaarattomaksi. Kun käveltiin uudestaan kelkan ohi niin ei enään ollut kiinnostunut.
Puolustusosiossa tuli sitten se päivän suurin shokki! Dantehan on ollut aina mr. Bodyguard, mun vahtikoira joka murisee vähänkin epäilyttäville ihmisille ties missä ja vahtii mua kuin haukka... Kun Jorma sitten tuli tosissaan kepin kanssa päälle, olis Dante jättänyt mut mukiloitavaksi ja juossut taakseen katsomatta pakoon! Ei tehnyt yhtään uhkaavaa elettä, vaan piiloutui mun taakse ja koitti hilautua pois paikalta. Sitten kun Jorma lopetti uhkaamisen, oli ihan mielin kielin. Siinä meni kyllä nyt henkivahdin titteli ja koiralta kaikki uskottavuus ;)
Sitten oli vuorossa haalari ja tynnyri - eli pelotteluosio. Dante oli tässä vaiheessa jo aika stressaantunut, ja reagoi tosi voimakkaasti molempiin pelotteisiin. Varsinkin tynnyriä väisti tosi paljon. Uskalsi mennä kuitenkin tutkimaan varovasti tynnyriä ja haalaria katsoi kanssa vähän kieroon kun käveltiin ohi. Tässä ei tullut nyt mitään suuria yllätyksiä.
Seuraavaksi mentiin sitten pimeään huoneeseen. Dante tuli luokse kyllä ihan hyvin ilman apuja multa, mutta tosi varovasti hipsutteli ympäri ("huone" oli pitkä käytävä jonka päädyssä oli ovi huoneeseen ja mä olin ihan sen perällä. Oli selvästi ihan varma että kohta jostain hyppää taas jotain pelottavaa sen kimppuun :D Tässäkään ei suurempia yllätyksiä, paitsi se että Dantella oli vielä toimintakykyä vaikka se oli jo aika stressaantunut.
Pimeän huoneen jälkeen oli sitten seinäosuus, eli testattiin puolustaako Dante itseään ihmisen uhalta kun olen piilossa. Tämä oli mulle se suurin yllätys, sillä Dante ei yhtään puolustanut itseään, edes ihan lopussa, vaan teki ihan heti rauhoittelevia eleitä ja koitti lopussa vielä kaivautua maan alle et älä tapa! Siis se sama Dante, joka rähisee kaupan edessä jokaiselle joka edes ottaa siihen katsekontaktia!! Dante ei ole koskaan päästänyt ihmisiä lähelleen kun se on jätetty yksin jonnekin! Olin aika järkyttynyt. Tiedä sitten että olisiko testin alussa ennen kun se paineistui niin tehnyt eri tavalla, mut huh huh!
Lopuksi vielä ampuminen. Dante oli jo aika stressaantunut ja veti ihan täysillä kentältä pois ennen paukkuja. Vähän säpsähti sitten laukauksia, muttei paineistunut mitenkään erityisesti lisää. Nämä paukut on mielenkiintoiset, meidän PK-urahan jäi juuri niiden takia, mutten ole koskaan varsinaisesti pitänyt Dantea paukkuarkana. Se on oppinut yhden pahan kokemuksen jälkeen yhdistämään nimenomaan pk-tottiksen ja paukut negatiivisesti yhteen, muttei muissa tilanteissa ole kamalasti paineistunut paukuista. Tuomarit tulkitsivat Danten sitten tänään laukauskokemattomaksi.
Kaiken kaikkiaan Dante paineistui aika paljon, ja oli vielä tuomarien kommenttien aikaan stressaantunut. Kyllä se näytti aika paljon omalta koiraltani koko testin ajan, vaikka yllätyksiä tuli. Ainut kohta missä olen eri mieltä arvosanoissa oli vilkkaus, Dante on oman kokemukseni mukaan lähempänä häiritsevän vilkasta ja nythän se rankattiin Dracua rauhallisemmaksi! Mutta, Dante voi vaikuttaa vilkkaammalta kuin se ehkä on huonojen hermojen takia. Tuomaritkin kommetoivat että hermorakenne oli ihan siinä ja siinä että meneeko se miinukselle vai ei. Hermot ovat kyllä Danten suurin ongelma, ja sain kehuja siitä että meidän suhde on erinomainen ja Dante voi tukeutua muhun kaikissa tilanteissa. Dante selvästi esittää isoa ja pelottavaa, mutta kun oikeasti tulee tiukka tilanne se on mamman selän takana hakemassa multa apua.
Tämä kuva (kuvaaja Marianne Immonen) kertoo aika lailla Danten fiilikset koko testistä...
Nyt kyllä nolottaa kun olin niin Mammanpoika ja kaikki näki...!
Dracun testi oli sitten muutaman koiran jälkeen. Täytyy sanoa että jännitin paljon enemmän tätä, varsinkin kun Draculle on niitä pentuja suunnitteilla ja tällä testillä olisi "merkitystä". Olen itse aina pitänyt Dracua tervepäisenä ja hyvänä koirana, muttei koskaan voi olla varma mitä nää aussiet keksii ;) Dracun testirivi näytti sit tältä:
I Toimintakyky +2 hyvä
II Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
III Puolustushalu +3 kohtuullinen, hillitty
IV Taisteluhalu +2 kohtuullinen
V Hermorakenne +2 tasapainoinen
VI Temperamentti +3 vilkas
VII Kovuus +3 kohtuullisen kova
VIII Luoksepäästävyys +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukausvarma
Tulos +240 p hyväksytty
Dracun koko luonnetesti videona:
Voisin käydä taas tätäkin läpi osio kerrallaan. Draculla oli karvanlähto muuten pahimmillaan ja tuomareiden ekat kommentit olivatkin että "sehän on Aavikko Aussie!" :D
Luoksepäästävyys jännitti mua ehkä eniten, koska välillä Draculla on paha opittu tapa haukkua muutaman kerran tuntemattomille ihmisille jotka tulevat puhumaan mulle. Mutta oikein ystävällisesti Dracu meni moikkaamaan Miimiä, antoi oikein pusunkin!
Sitten taisteluhalun testaaminen. Dracu oli heti leikissä mukana, mutta ei kyllä leikkinyt parhaalla tavallaan. Normaalisti Dracu vetää vastaan lujaa ja pitää hyvää otetta, mutta se on tottunut mun kanssa aika rajuun leikkiin eikä ihan päässyt oikeaan "moodiin". Päästi irti kepistä myos joka kerta kun testaaja katsoi sitä silmiin, joka on ihan opetettu juttu.
Sitten oli vuorossa kelkka. Tässä olisin ajatellut että Dracu olisi haukkunut ja pitänyt enemmän ääntä, mutta kelkka ei pahemmin kiinnostanut ennenkuin se oli liki kohdalla. Siinä vaiheessa Dracu alkoi vähän murisemaan ja puhisemaan. Ei kuitenkaan mennyt luokse, katseli vain multa että mitäs sitten äiti? Selvästi ei ollut kamalan huolissaan kelkasta tai pelännyt sitä, mutta odotti multa lupaa tehdä jotain. Tuomarit sanoivatkin että tässä Dracu vielä odotti multa ohjeita, kunnes huomasi että hitto mammasta ei ole yhtään apua, kai täytyy selvittää hommat sit itse. Dracu tosiaan katsoi multa lupaa ihan jokaisen reaktionsa jälkeen, ja meni katsomaan kelkkaa kun oltiin vähän kävelty sen ympärillä. Kun kelkka oli todettu vaarattomaksi ei ohituksella välittänyt siitä yhtään. Kaveri tokaisi videon katsottuaan että Draculla on "pieni reviiri" eli ei ota pultteja kun asiat tapahtuu kauempana, vaan vasta kun ne on sen "riviirillä".
Sitten oli puolustusosio. Koska Dracu puolusti mua jo kaksi vuotta sitten MH-testissä oli varma että se tekisi jotain. Mutta Dracun rohkeus yllätti! Hyvin hanakasti se mua puolusti vaikka hyökkääjä oli aika hurja! Tässäkin katsoi kyllä koko ajan lupaa multa ja alussa kun haukkui hyökkääjälle katsoi äkkiä mua aina et tuleeko rangaistus. Ihmisille kun ei normaalisti saa ikinä haukkua. Mut kun hyökkääjä läheni oli Dracu ihan tosissaan ettei tänne tarvi tulla! Kävi kerran hakemassa mun selän takaa vauhtia ja ryntäsi sitten hyökkääjää päin niin nopeasti että Jorma sai oikein tanssahdella alta pois ;) Kun uhka loppui oli Dracu ihan ystävällinen, vaikka vieläkin vähän epäluuloinen. Lähti kuitenkin ihan kiltisti hänen mukaan.
Seuraavaksi oli haalari-ja tynnyriosio. Dracu pomppasi vähän haalaria pakoon muttei läheskään yhtä liioitellusti kuin Dante. Kun tultiin takaisin ei välittänyt yhtään. Tynnyrissä käänsi vain päätä et jaahas, tommonen. Kun tultiin takaisin meni heti itse katsastamaan tynnyrin ja haalarista ei välittänyt taaskaan pätkän vertaa. Ei ollut tämän jälkeen yhtään stressaantunut, vaan fiilikset oli selvästi semmoset et "jaahan tällästä, mitä kivaa seuraavaksi äiti??"
Sitten pimeään huoneeseen. Tässä en ollut varma Dracun reaktiosta, ei olla koskaan treenattu mitään hakua, raunioita tms. mutta toisaalta Draculla on hyvä toimintakyky, joten olin aika varma että menisi ihan hyvin. Ja niin se meni, Dracu paineli heti perään, pää maassa ja etsi mut reippaasti hajuaistin avulla. Tuomarien kommenttien mukaan toimi kuin "junan vessa".
Seuraavaksi seinäosio. Tämä oli mulle suurin kysymysmerkki, sillä Dracu ei ole koskaan osoittanut halua puolustaa itseään. Toisaalta sen ei ole koskaan tarvinnut kun Dante on vahtinut niitä molempia... Dracu puolusti itseään kuitenkin ihan hyvin ja oli kuulemma ihan lopussakin vielä irvistellyt kuin pieni piru et "älä vaan tule tänne tai muuten tikkaan polveen" :D Oli kuitenkin ihan hyvä kaveri kun uhkaaminen loppui. Tässäkin näkyi taas sen hyvä toimintakyky ja paineensietokyky, eli ei mennyt tiukassakaan paikassa toimintakyky.
Lopuksi vielä laukaukset. Eipä Dracua paljoa kiinnostanut, vähän käänsi päätä mutta eihän tuo mikään paukkuarka ole. Tuomaritkin käskivät ottaa korvatulpat pois :)
Kokonaisuutena Dracu toimi aikan lailla kuin olin odottanut. Ei paineistunut yhtään, oli ihan samanlainen ennen testiä kuin testin jälkeen. Selvitti jokaisen osion hyvin läpi ja sitten taas kysyi multa et mitäs kivaa seuraavaksi? Ei sählännyt vaan suuntasi kaiken toimintansa oikein, ei reagoinut mitenkään "yli" missään. Toimintakyky oli todella hyvä, niinkuin ajattelinkin. Olisin ollut aika yllättynyt jos se ei olisi ollut tuo +2 hyvä. Hermorakenne on kunnossa, sen kyllä tiesin, mutta oli todella kiva että tuomaritkin huomasivat sen ja antoivat tuon +2 tasapainoisen. Draculla on kyllä keskivertoaussieta huomattavasti paremmat hermot ja se ansaitsi musta paremman tuloksen kuin sen perus +1. Pisteissä yllätyin eniten kovuutta, eli +3 kohtuullisen kova. Olen aina ajatellut että koirat jotka saa sen on sellasia halolla hakattavia jotka ei reagoi mihinkään. Mutta kun ajattelin asiaa enemmän, Dracu ON aika kova. Syy miksei se näy kamalasti on se, että se on kuitenkin hyvin ohjaajapehmeä ja nöyrä. Mä olen Dracun jumala ja jumalan sanaa uskotaan. En ole koskaan joutunut tilanteeseen jossa Dracu ei usko mua. Sain kanssa kommentteja että Dracu on aika dominoivan oloinen koira joka tuntui kanssa aika oudolta. Mun sylieläin joka mielistelee hampaat irvessä aina kun kerkeää? Joka uskoo mua sata kertaa paremmin kuin Dante ikinä? Ehkä Dracu voisi olla dominoiva monsteri jollain kiltillä ja lempeällä täti-ihmisellä, mutta meillä ei ainakaan ole ongelmia :D
Noi loppupisteet toki vaikuttaa aika hurjalta ja oon aina itsekin ajatellut nähtyäni jollain aussiella samanlaiset pisteet et huh huh, ei ole kovin rodunomainen ja koulutettava kapistus! Mutta onko Dracu nyt jotenkin huono aussie kun sillä on hyvät hermot? Se ei stressaa turhia ja sen pääkoppa on kunnossa? Se ei jää pelkäämään turhia asioita eikä anna niiden vaikuttaa sen toimintakykyyn? Eiko se ole juuri sellainen täyspäinen, hyvän toimintakyvyn omaava koira, jonka mä ainakin haluaisin jos pitäisi liikutella satapäistä karjalaumaa. En koiraa, joka menettää toimintakykynsä kun tulee "uusi ja pelottava tilanne" ja joka jää pelkäämään kaikkia yllättäviä asioita... No jokainen voi ajatella mitä haluaa, mutta mulle tää koira on aina täydellinen, upea pieni aavikkorotta <3
