Meille tulee kesäpentuja!

Tiistaina käytiin Dracun kanssa ultrassa Munkkiniemen Käpälämäessä, ja löytyihän sieltä mahasta elämää! Kovasti olin epäillyt että pakko sen on olla tiine, käytös on ollut niin täynnä kaikkia pieniä merkkejä. Pissahätä, ruoan jälkeinen puklailu, lelujen "hautominen" jonnekin omaan jemmaan ja muutenkin semmoinen epänormaalin rauhallinen käytös ja samalla äkäisyys Wiccaa kohtaan, jota ei normaalisti esiinny ikinä... Ja vaikka tiineyden ei vielä pitäisi näkyä, niin kyllä tuo koira aikamoiselta valaalta näyttää!

Eläinlääkäri ei meinannut haluta arvioida mulle petumääriä kun kuulemma "aina menee metsään", mutta pienimuotoisen anelun seurauksena alkoi laskea niitä hoitajan kanssa. Arvio 5-6, tuskin ainakaan mitään jumbopentuetta, mutta enemmän kuin muutama. Tällä sitten mennään ja saadaan jännätä tarkempaa tietoa vielä neljä viikkoa synnytykseen. Laskin, että ekasta astutuksesta olisi 61 vrk:tta 09.06. Vähän on hirvittänyt etukäteen se, että löytyykö pennuille kivat kodit, etenkin kun tuntuu että pentueita on nyt kevät/kesällä ihan jumalattoman paljon ja pennut tuntuvat jäävän kasvattajille käsiin. Onneksi meillä ei tule mitään akuuttia ongelmaa, paljon tosi kivoja koteja olisi tiedossa :) Mitään päätöksiä en kuitenkaan tee ennenkuin lähellä luovutusikää, jotta oikea pentu kohtaa varmasti sille parhaan mahdollisen kodin!

Mutta tällaista tällä kertaa, masupäivitykset jatkukoon... Pitäis ainakin ottaa vyötärömitat, paino oli Draculla lekurissa 16,3kg.

1,5 vuotta sitten syntyi tällaisia <3 saa nähdä mitä neljän viikon päästä tulee :)

Wicca & pentue MH-testissä Ruotsissa

Dracun ja Wiccan kasvattaja oli järjestänyt Dracun ekalle pentueelle yhteisen MH-testin Ruotsissa Tukholman lähellä Hebyssä. Mammakoira sai jäädä kotiin kun me matkattiin ensn Wiccan kanssa junalla Karjaalle ja siitä sitten loppumatka Xenan omistajan Tuulin & perheen kanssa Turkuun Tukholmanlaivaan. Oltiin lauantaiaamuna Tukholmassa, josta matkattiin puolisentoista tuntia MH-paikalle, pienenpieneen kyläpahaseen jossa oli pieni pellontapainen tila järkätty testiä varten.

Paikalle olivat Dracun seitsemästä pennusta päässeet viisi, Hollannissa asuva Flynn ja Pohjois-Ruotsissa asuva Zpira olivat poissa. Myös pentueen isä Spiro omistajansa Erikan kanssa olivat tulleet katsomaan testiä Isabelle-kasvattajan lisäksi tottakai! Wicca oli kolmas testattava ja Xena heti sen jälkeen. Onneksi aika hyvin oli muistissa Dracun MH-testi ja kerkesi lisäksi katsoa muutaman testin ennen omaa vuoroa niin ei ollut aivan niin pihalla sitten miten toimia Wiccan kanssa!

Testi alkoi ns. luoksepäästävyyden testaamisella niin, että kiersimme ensin koiran kanssa yleisön ja sitten menimme testinohjaajan luokse, joka katsoi miten koira ottaa kontaktia vieraisiin ja hyväksyy käsittelyn.

1a	Kontakti, tervehtiminen	4 Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b	Kontakti, yhteistyö	4 Lähtee mukaan halukkaasti, kiinnostuu TO:sta
1c	Kontakti, käsittely	3 Hyväksyy käsittelyn

Seuraavaksi vuorossa oli leikkimisen ja taistelutahdon testaus lelulla. Sain ensin vähän vetää lelua maassa Wiccalle jahdattavaksi, jonka jälkeen heittelimme sitä testinohjaajan kanssa ja hän heitti sen maahan. Tämä tehtiin kahdesti ja sitten hän leikitti Wiccaa. Wicca oli normaali innokas itsensä, ei sillä paljon ole väliä kuka siitä lelusta vetää... ;) Ihan vertailun vuoksi voisin todeta, etten koko jalostustietokannasta löytänyt yhtään suomalaista aussieta jolla oli nää kaikki vitosessa!

2a	Leikki 1, leikkihalu	Leikkii - aloittaa hyvin nopeasti ja on hyvin aktiivinen
2b	Leikki 1, tarttuminen	5 Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista
2c	Leikki 1, puruote ja taisteluhalu	5 Tarttuu heti koko suulla, vetää, tempoo, ravistaa - kunnes TO irrottaa

Seuraavaksi oli vuorossa vieheen jahtaus, eli saalisviettiä testattiin. Wicca ei tainnut ekalla kerralla edes huomata sitä ja tokalla kerralla ei ollut kiinnostunut lähtemään perään vaan jäi vain tuijottamaan mua kysyen että mitä sitten tehtäisiin?

3a	Takaa-ajo 1	1 Ei aloita
3a	Takaa-ajo 2	1 Ei aloita
3b	Tarttuminen 1	1 Ei kiinnostu saaliista/Ei juokse perään
3b	Tarttuminen 2	1 Ei kiinnostu saaliista/Ei juokse perään

Kaiken tämän kivan puuhaamisen lomassa testattiin myös aktiviteettitasoa seisomalla paikallaan mitään tekemättä kolme minuuttia. Ekat kaksi Wicca seisoi ja tapitti joko mua tai jonnekin kaukaisuuteen, ihan lopusssa alkoi vähän nuuskia maata. Tästä ei ole videota kun pelkäsin että kamerasta loppuu tila eikä kukaan varmasti sitä jaksais katsoakaan ;)

4

Aktiviteettitaso

2 Tarkkailevainen, rauhallinen, voi istua, seistä tai maata

Sitten siirryttiin etäleikkiosioon. Tässä Wiccan reaktio yllätti ehkä kaikista eniten, sen toimintakyky oli oikein hyvä mutta miten epäilyttävä tuo leikkiä olikaan! Vielä testin jälkeen piti käydä kerran haukahtamassa tälle naiselle, ihan vain kaiken varmuuden vuoksi... Jotenkin Wicca otti aika paljon kierroksia tästä ja sain vähän palautella sitä ennen seuraavaan osioon siirtymistä, jottei sillä olisi vielä sama epäilevä moodi päällä. 

5a	Etäleikki, kiinnostus	2 Tarkkailee avustajaa, välillä taukoja
5b	Etäleikki, uhka/aggressio	1 Ei osoita uhkauseleitä
5c	Etäleikki, uteliaisuus	2 Saapuu linjalle aktiivisen avustajan luo
5d	Etäleikki, leikkihalu	2 Ei leiki - osoittaa kiinnostusta
5e	Etäleikki, yhteistyö	3 On kiinnostunut leikkivästä avustajasta

Sitten siirryttiin yllätykseen eli haalariin ja ääniherkkyyteen eli metalliketjuihin. Wiccan reaktio molemmissa oli aika pieni, oikeastaan yllättävän laimea! Vähän se säpsähti molempia, muttei ottanut yhtään askelta taaksepäin tai selvästi kokenut niitä suuriksi uhiksi. Aika samanlaiset reaktiot kuin aikoinaan Draculla :) Wicca ei myöskään ollut laimean reaktion vuoksi kovin kiinnostunut menemään tutkimaan niitä, mutta kävi kuitenkin mun osoittaessa kiinnostusta niitä kohti katsastamassa ne. Ei minkäänlaisa ongelmaa ohittaessa kumpaaakaan uudestaan.

6a	Yllätys, pelko	2 Kyykistyy ja pysähtyy
6b	Yllätys, puolustus/aggressio	1 Ei osoita uhkauseleitä
6c	Yllätys, uteliaisuus	3 Menee haalarin luo, kun ohjaaja seisoo sen vieressä
6d	Yllätys, jäljellejäävä pelko	1 Ei minkäänlaista liikkumisnopeuden vaihtelua tai väistämistä
6e	Yllätys, jäljellejäävä kiinnostus	1 Ei osoita kiinnostusta haalariin
7a	Ääniherkkyys, pelko	2 Kyykistyy ja pysähtyy
7b	Ääniherkkyys, uteliaisuus	4 Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja on edennyt puolitiehen
7c	Ääniherkkyys, jäljellejäävä pelko	1 Ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihteluita vai väistämistä
7d	Ääniherkkyys, jäljellejäävä kiinnostus	1 Ei osoita kiinnostusta räminälaitetta kohtaan

Sitten siirryttiin aaveisiin ja puolustukseen. Muistan hyvin kuinka Dracu puolusti mua sylki lentäen vuosia sitten pentueensa ainoana, ja olin aivan varma että mamman pieni mussukka juoksisi niin kovaa niin kauas kuin pääsisi ja antaisi mun hoitaa lauman puolustamisen... Mutta yllättäen Wicca piti aika hyvin pintansa, vaikka ihan viime hetkellä rohkeus vähän petti ja se otti vähän etäisyyttä aaveisiin. Jännä miten hyvin omilla jaloillaan se oikeastaan koko testistä suoriutui, varsinkin kun se on niin lauman vauva... Luulen, että jos se olisi mun ainut koira tai ei edes asuisi äitinsä kanssa, niin se olisi vielä rohkeampi ja toimintakykyisempi :) 

Vähän samalla tavalla kuin etäleikissä Wicca jäi selvästi vielä epäilemään aaveita, vaikka alta olikin paljastunut ihmiset. Sillä on nyt selvästi menossa joku hieman epäilevä vaihe ihmisiä kohtaan. Koskaan se ei ole ollut mikään kaikkia tuntemattomia rakastava ylisosiaalinen otus niinkuin kaikki sen sisarukset tuntuvat olevan!

8a	Aaveet, puolustus/aggressio	4 Osoittaa useampia uhkaelkeitä ja muutamia hyökkäyksiä
8b	Aaveet, tarkkaavaisuus	3 Kontrolloi/käsittelee aaveita. Pitkiä taukoja
8c	Aaveet, pelko	3 On enimmäkseen ohjaajan edessä tai sivulla, vaihtelee paon ja kontrollin välillä
8d	Aaveet, uteliaisuus	3 Menee katsomaan, kun ohjaaja seisoo avustajan vieressä
8e	Aaveet, kontaktinotto aaveeseen	2 Hyväksyy avustajan tarjoaman kontaktin muttei vastaa siihen

Viimeisenä vuorossa oli sitten leikkimisen uudelleentestaus ja ampuminen. Jos koirat ovat paineistunnet testissä, niin se usein näkyy huonompana leikkimisenä kuin alussa, sekä ampumiseen reagoimisena vaikka ehkä muuten ne olisivatkin olleet aikaisemmin laukausvarmoja. Wicca ei selkeästi paineistunut testistä suuremmin, vaan leikki erittäin innokkaasti eikä reagoinut laukauksiin :)

9a	Leikki 2, leikkihalu	5 Leikkii - aloittaa hyvin nopeasti ja on hyvin aktiivinen
9b	Leikki 2, tarttuminen	5 Tarttuu heti, nappaa esineen vauhdista
10	Ampuminen	1 Ei häiriinny, havaitsee nopeasti ja sen jälkeen täysin välinpitämätön

Näin ollen suoritettiin MH-testi hyväksytysti läpi, kuten kaikki Wiccan pentuesisarukset. Pisteitä verratessa on selvä yhteys Dracun omaan MH-testiin vuonna 2009. Monet reaktiot olivat samantyyppiset ja paljon samaa oli havaittavissa. Suurin ero oli ehkä se, että Wicca piti ihmisiä hieman epäilyttävämpinä eikä oikein lämmennyt niille kun ns. uhka oli ohi, mutta Dracu oli hieman sosiaalisempi. Wicca puolestaan leikki paremmin. Dracun kuvaus on muuten täällä: http://kennelrednready.com/dracu_testit.html 

Koko pentuetta analysoidessa voin vain todeta, että onpa tasainen ja hyväpäinen pentue! Wicca ja Jet erottuivat ehkä enemmän Dracun tapaisiksi niin ulkonäöltään kuin luonteeltaan. Hyvät toimintakyvyt, vähemmän herkkyyttä reagoida, aavistuksen pidättyväisempiä (suhteessa) ja ehkä hieman voimakastahtoisempia. Xena, Kila ja Rapp olivat puolestaan kaikki ihan identtisen näköisiä pieniä saparohäntiä, jotka rakastivat ihan kaikkia ihmisiä ihan tosi paljon, olivat vilkkaampia ja reagoivat ehkä vahvemmin yllätyksiin (esim. haalariin). Wicca ja Jet olivat ainoat, jotka puolustivat, Jet oli ainoa joka oli kiinnostunut vieheestä. Kaikki leikkivät tosi hyvin, Wicca ja Jet saivat kakista leikkiosioista 5, muut taisivat saada 4. Kukaan ei paineistunut, vaan kaikki leikkivät hyvin myös lopussa ja kaikki saivat laukauksista 1 - eli eivät reagoineet laukauksiin :) Jos joku haluaa harjoitella ruotsiaan, niin täällä on kaikkien tulokset: http://www.sbktavling.se/klass/44509/resultat

Päivä oli pitkä ja lämmin ja todella antoisa, oli aivan mielettömän ihanaa nähdä kaikkia :) Zpira menee vielä toivottavasti MH-testiin, joten mielenkiinnolla odotan sen tuloksia, onko enemmän tullut äitiinsä vaiko isäänsä. Jako oli kyllä ihan naurettavan ilmeinen, aktiiviset, vilkkaat, ihmisrakkaat ja semmoiset hyväntahtoiset höpsöt olivat täysin isänsä näköisiäkin, kun taas Wicca ja Jet olivat ajattelevampia, voimakkaampia ja dominoivempia kuten äitinsä ja isoäitinsä Fame. Etenkin rakastuin Jetiin, hirmuisen komea ja tasapainoinen koira jolta löytyi ihan tajuton moottori! Otettiin testin loputtua muutama yhteiskuva ja päästettiin kaikki koirat pellolle rallittelemaan. Isabelle oli myös jutellut testinpitäjien kanssa, jotka kehuivat pentuetta tosi paljon ja toivoivat, että me tultaisiin muutaman vuoden päästä kaikki tekemään ruotsalainen luonnetesti samassa paikassa. Katsoo että saadaanko semmoinen järkättyä, voisi olla oikein hauskaa :)

Vas. oikealle Jet, Kila ja isä-Spiro

Suomitytöt Xena ja Wicca

Vas. Rapp, Wicca, Xena, Jet, Kila ja isä-Spiro

Testin jälkeen lähdettiin vielä porukalla syömään ja kauempaa tulleet lähtivät kotiinpäin. Mä olin saanut Spiron omistajan Erikan kanssa majapaikan Jetin omistajan Pian luota, joka asui Tukholmassa, joten lähdettiin takaisin Tukholmaan päin. Käytiin vielä porukalla treenaamassa vähän agilitya, olipa kiva nähdä miten edistyneitä ja nopeita Xena ja Jet olivat! Wiccan kanssa ollaan vasta kyllä niin alussa tässäkin että oikeen nolottaa... ;) Yö meni oikein hyvin vaikka olikin aikamoinen koiralauma, ja lähdettiin Wiccan kanssa aamulla aikaisin seikkailemaan metrolla satamaan, josta matkattiin päivälaivalla takaisin Turkuun. Kiva reissu, toivottavasti nähdään taas pentuetta joku kesä Ruotsissa jonkun Black Zone's-leirin tms. vuoksi!

Astutusmatkalla Saksassa

Matka alkoi keskiviikkona 09.04, joka oli Dracun 10. juoksupäivä. Kovasti oli kaikkea säätämistä ennen reissuun lähtöä että kaikki paperit olisi kunnossa, saataisiin hyvät lennot, majoitukset jne. Lisäksi saatiin viime hetkellä matkaseuraa Annasta, joka on ottamassa pentua tästä yhdistelmästä. Annalla oli sopivast aikaa ja muutenkin tuttuja alueella, joten hän lähti (meidän onneksi) tulkiksi mukaan :)

Matka alkoi 4.30 aamulla, kun suunnattiin kohti lentokenttää. Saatiin Dracu ongelmitta lähtöselvityksessä matkaan ja lennettiin Tukholman välilaskun kautta Düsseldorfiin. Kun odoteltiin matkalaukkuja, huomasin että Dracu oli jo tuotu sinne ja kävin vain noukkimassa sen matkaan, kukaan ei kysellyt että onko koira minun tai muutenkaan vahtinut Dracua... Olisi varmasti kuka tahansa voinut sen noukkia matkaansa! Kamalalla kiireellä kiiruhdettiin sitten juna-asemalle, jotta kerettäisiin junaan kohti määränpäätämme. Monen tunnin junamatkan ja yhden vaihdon jälkeen saavuimme vihdoin Kasseliin, josta Keenin omistaja Natascha oli luvannut tulla hakemaan meidät ja kyyditsemään meidät hänen luokseen tapaamaan sulhasta. 

Natascha asui pienen, idyllisen Trendelburg-kylän lähellä, jonne ajoi Kasselista 45 minuuttia. Keen oli jo autossa meitä vastassa, mutta rauhallisesti makoili omassa häkissään vaikka viereen tuotiin hyvin juoksuinen Dracu. Heti kun päästiin Nataschan kotiin päästettiin koirat ulos tutustumaan, eikä Dracua kauaa tarvinnut liehitellä kun olivat jo kiinni ja ensimmäinen onnistunut astutus saatiin hoidettua :) Kun hommat oli onnistuneesti hoidettu päästiin me ihmisetkin tekemään tuttavuutta Keeniin, joka tuli heti ystävällisesti tervehtimään meitä ja kerjäämään rapsutuksia.

Keen oli muuten ihan mahdoton kuvattava, sillä kaikissa yhteisposeerauksissa Dracun kanssa se ei olisi halunnut istua niin lähellä murisevaa Dracua, ja muutenkin joka kerta kun kamera kaivettiin esille Keen muutti onnellisen ilmeensä kiusaantuneeksi. Ei ollut oikein linssilude toisin kuin daaminsa ;)

         

       

 

Yöpaikkana meillä oli Trendelburgissa sijaitseva pieni perhehotelli, josta mulle ja Draculle oli varattu kunnon sviitti! Aamiainen sisältyi hintaan ja alakerran baarissa/ravintolassa syötiin sitten monet herkkuateriat Annan kanssa. Torstaina käytiin tutustumassa Nataschan kaikkiin koiriin ja hän näytti meille paimennusta muutaman kanssa. Keenistä otin videota, jonka voin linkata pennuista kiinnostuneille. Saksalaiset ova aika tarkkoja, että paimennusvideot/kuvat eivät saa päätyä yleiseen jakoon, sillä ilmesesti siellä eläinaktivistit ovat käyttäneet niitä paimennusvastaisessa propagandassa... Päällimmäisenä Nataschan koirista jäi mieleen avoimuus ja sosiaalisuus, kaikki koirat olivat hyvin ystävällisiä ja hyväluonteisia. Keen ehkä rauhallisemmasta ja hillitymmästä päästä kuin muutama muu nuorempi ;) Pääsimme myös Dracun kanssa hieman pyörittämään lampaita aitaukseen.

Perjanaina oli vuorossa sitten toka astutus. Dracun kasvattaja Isabelle oli antanut minulle ohjeeksi, että astutus joka toinen päivä, koska siittiöt voivat elää nartun sisällä monta päivää joten ei ole tarpeen astuttaa joka päivä. Toka astutus taisi osua ihan parhaalle päivälle, sillä nyt Dracu seisoi heti autosta ulos päästyään kuin patsas ja homma oli hoidettu alle minuutissa. Loppupäivä kului sitten paikallisia luonnonnähtävyyksiä katsellessa, kylällä kiertelemässä ja syödessä ja nukkuessa, jotka olivat hyvin vahvasti muutenkin meidän matkan teemat... Saksassa osataan kyllä syödä, ja me Annan kanssa hyödynnettiinkin tätä tehokkaasti ;)

Lauantaina alkoi sitten Sandra Zilchin paimennusklinikka Nataschan luona, johon saimme Dracun kanssa osallistua. Meidän lisäksi paikalla oli pääasiassa Nataschan omia kasvatteja, 11kk vanhat pennut Wiggle x Dude-yhdistelmästä. Oli oikein mielenkiintoista kuulla vinkkejä, miten näitä nuoria paimenkoiranalkuja lähdetään kouluttamaan. Lisäksi paikalla mm. kaksi tuontikoiraa kennel Cut'n Loosesta, jossa kävimme Dracun kanssa vuonna 2010. Upeita työkoiria!

Meillä suurin ongelma on Dracun kanssa aina ollut turhan kiihkeä meno ja se, ettei Dracu vastaa oikein minulta tulevaan paineeseen. Sandra sitten kertoi, että ongelma on se, että Dracu siirtää multa tulevan paineen lampaisiin, sen sijaan että myötäisi itse siihen. Harjoiteltiin sitten lauantaina kahdessa sessiossa sitä, miten Dracun saisi kääntymään pois eläimistä kun annan sille painetta sen sijaan, että se vain väistäisi painetta juoksemalla eläimiä kohti. Tämä oli alkuun aika tappelua liinassa, kun tarkoitus oli saada Dracu kääntymään 180 astetta poispäin eläimistä kun tulen sitä kohti. Dracu oli liinassa jonka avulla estin sitä pakenemasta lampaita kohti, ja tapeltiin sitten aikamme asian kanssa, mutta kyllä se pikkaisen alkoi jo sujua.

Sunnuntaina klinikka jatkui samalla tavalla, paimennettiin kaksi kertaa ja harjoiteltiin poispäin menon (eli out-käskyn) ohella myös lampaiden hallittua kuljettamista käskyllä walk up. Eli kävelyä suoraan kohti lampaita, ei lampaiden kiertämistä. Aina kun Dracu laittoi liikaa painetta eläimille, otettiin uusi out-harjoitus liinassa, jossa Dracu ajettiin poispäin eläimistä. Vikalla sessiolla se alkoi vihdoin oikeasti reagoimaan oikein multa tulevaan paineeseen siirtymällä kauemmas ilman kamalaa tappelua, ja homma alkoi heti muuttua todella paljon rauhallisemmaksi. 

Nyt kyllä saatiin tosi paljon hyviä vinkkejä juuri noiden perusongelmien korjaamiseksi, mutta erityisesti sain hyviä ideoita mitä alkaa harjoitella Wiccan kanssa. Puhuttiin jo Annan kanssa, että nyt täytyy päästä kesällä käymään Inkoossa paimenessa säännöllisesti, jossa voitaisiin rauhassa soveltaa näitä oppeja. Jos kerkeäisi kesällä usein paimeneen, niin mietin varovasti että olisiko Wiccan kanssa voinut mennä syksyllä jo kisaamaan started-luokkaan... Saksassa olisi syyskuun lopussa paimennuskisat Sandralla, jonne lentäisi tosi kätevästi ja samalla näkisi liudan eurooppalaisia työlinjaisia koiria. Ehkä Wiccan tulevaisuuden sulhanenkin saattaisi löytyä samalla... No aina on hyvä haaveilla, kasellaan millainen rahatilanne sitten syksyn tullen on.

Paimennusklinikan loputtua kokeiltiin vielä yhtä astutusta, nyt juoksupäivä 15. Selvästi paras päivä oli perjantai, mutta kyllä Dracu antoi taas astua muutaman minuutin flirttailun jälkeen ilman ongelmaa. On se kiva kun on näin helppoa tämä homma Dracun kanssa, etenkin kun mä olen pihalla kuin lumiukko :D

Maanantaina lähdettiin sitten aamulla Nataschan kyydillä kohti Düsseldorffia, josta meidän lento lähti. Anna jäi vielä muutamaksi päiväksi Saksaan, joten sain selvitä omalla englannillani, jolla olisin kyllä ollut matkalla hukassa kun suurin osa saksalaisista ei tunnu puhuvan yhtään englantia! Dracu pääsi taas ongelmitta matkaan ja tällä kertaa lennettiin Köpiksen kautta Helsinkiin. Kaiken kaikkiaan siis erittäin onnistunut matka! Wicca oli viikon hoidossa Tiialla, jossa oli päässyt treenaamaan ihan kadehdittavan paljon ja leikkimään bc-Ruutin kanssa. Iso kiitos Tiialle jälleen hoitoavusta! 

Keen oli kyllä juuri niin täydellinen sulhanen Draculle kuin olin uskaltanut toivoakin! Äärimmäisen ystävällinen, eikä tippaakaan vahtiviettinen, varautunut tms. Aika rauhallisen oloinen koira, ei sählännyt, piipannut tai tehnyt ikinä mitään ylimääräistä edes kun Dracu oli lähellä. Tuli hyvin toimeen kaikkien koirien kanssa, ja paimennusklinikalla makoili rauhallisesti laitumen reunalla katsellen muiden paimennusta. Työskennellessä tekee hyvin töitä ja oli erittäin hyvin kuulolla, haluaa tehdä töitä omistajansa kanssa. Kuulemma lähistöllä metsästetään paljon, eikä koskaan ole reagoinut laukauksiin, jonka uskon hyvin. Keenillä tuntui olevan vankkumaton hermorakenne, siitä oikein huokui tasapainoisuutta. Vilkkaammalle ja tempperamenttiselle Draculle siis oiva partneri, uskon että näistä tulee hyviä harrastuskoiria, ja erinomaisia koiria kaikenlaiseen arkeen.

Mitäs tässä tapahtuukaan... ;)