Kesän paimennukokeiden yhteenvetoa

Koska blogi on viettänyt tänäkin kesänä taukoa, niin kirjoitan pienen koonnin meidän kesän paimennuskokeista nyt kuukautta jälkikäteen! Tänä kesänä ollaan paimennettu oikeastaan varmaan enemmän kuin ikinä ennen yhteensä edes, ja käytiin korkkaamassa molempien koirien kanssa niin FCI traditional style-kokeet kuin myös ASCA-paimennuskokeet. Minulle toki nuo ASCA kokeet ovat tuttuja Dracun ja Danten ajalta, mutta FCI-kokeissa en ole koskaan ennen kisannut. Onneksi olin keväällä talkoilemassa Aussieyhdistyksen järkkäämässä kokeessa, niin oli vähän jotain esitietoa kokeen kulusta ja vaatimuksista... Koska kuka nyt sääntöjä jaksaa etukäteen netistä lukea!

Heinäkuun alussa olivat Aussieyhdistyksen järkkäämät FCI-kisat, joissa olin myös organisoimassa kisoja mm. tuomarinsihteerinä ja ratatyöntekijänä. Kisat olivat kaksipäiväiset, ja pienen uudelleenjärjestelyn jälkeen päädyttiin kisaamaan Wiccan kanssa lauantaina ja Taikan kanssa sunnuntaina esikokeissa. Koska kisat alkoivat ylimmästä 3-luokasta, ja lähtivät siitä alaspäin, oli esikoe molempina päivinä vikana iltapäivällä. Tuomarina molempina päivinä oli Anne Ojanen.

Wiccan suorituksen lähestyessä jännitys alkoi nostamaan päätään. Rata oli mielestäni suhteellisen helppo ja meidän osaamistasolla suoritettavissa, mutta ai että kun jännitti! Rata alkoi lampaiden otolla isosta otto-aitauksesta, ja otin lampaat ensin rauhassa haltuun ja pyöritin muutaman kerran ottoaitauksessa ennenkuin avasin portin. Tässä vaiheessa Wicca oli vielä rauhallinen ja kaikki meni hyvin. Saatiin lampaat ulos aitauksesta, ja siirsin ne portin vieressä olevaan nurkkaan siksi aikaa, että saisin portin kiinni. Jätin kuitenkin Wiccan vähän turhan sivuun portista, ja kun menin sulkemaan porttia lampaat työntyivät ohitseni takaisin ottoaitaukseen! Noh, otin ne uudestaan ulos Wiccan kanssa, ja koitin taas, mutta nyt en saanut niitä kuin portista ulos, Wicca kiersi peittämään toiselta puolelta ja koko lauma (25 lammasta) rynni taas takaisin ottoaitaukseen. Rytäkässä yksi pääsi karkuun ja lähti kävelemään ison laitumen toiseen päähän, ja ainut mahdollisuus koittaa pelastaa tilanne oli ottaa koko lauma mukaan ja lähteä sen yhden irronneen lampaan perään. Kuitenkin kun lähdettiin lampaiden "kodin suuntaan" niin muutkin ottivat jalat alleen ja kirmasivat laitumelta ulos ja meidän rata oli sitten siinä. Tulos keskeytetty. Harmitus oli suuri kun koira työskenteli nätisti ja rauhallisesti, mutta minun pienen sijoittautumisvirheen vuoksi ei päästy tätä pidemmälle.

Vanha kuvituskuva, kuvaaja Anne Barck

Seuraavana päivänä oli sitten Taikan vuoro. Rata oli sama kuin eilen, ja muakin jännitti jotenkin paljon vähemmän kuin edellisenä päivänä. Otettiin lampaat aitauksesta ulos, ja eilisestä oppineena jätin Taikan todella tarkasti oikeaan paikkaan vahtimaan laumaa kun suljin portin. Siitä peruskuljetuksella kierrettiin pellolla yhden häkkyrän yli, kuljetus oli nättiä ja vain muutaman kerran lampaat tulivat mun ympärille, muuten pysyivät mun takana. Peruskuljetuksen jälkeen tuli tien ylitys, missä koira piti lähettää eteen pysäyttämään lauma, itse piti kävellä sen ohi katsomaan ettei "tieltä" tule autoja, takaisin lauman luokse ja peruskuljetus jatkui. Tämä meni yllättävän nätisti, vaikkei oltukaan ihan vastaavaa treenattu. Olin vähän huolissani, että Taika tekisi liian ison flänkin ja menisi "tielle" makaamaan, mutta jäi nippa nappa sen eteen. Siirryttiin sitten vartiointitehtävään, jossa kierrätin Taikaa pari kertaa lauman ympäri, jätin sen makaamaan siihen minne ajattelin lampailla olevan veto ja kävelin Taikan taakse. Ilmeisesti kävellessäni selkä koiraan päin oli joku lammaskoittanut pakoa, ja Taika noussut seisomaan. Lauma lähti valumaan ulos vartiointialueelta, joten lähetin Taikan hakemaan ne ja aloitettiin alusta. Tästä meillä oikeastaan taisi mennä suurin osa pisteistä. Kun minuutin vartiointi oli tehty, kuljetettiin lauma takaisin ottoaitaukseen mistä rata alkoi, ja se oli siinä. Fiilis oli hyvä, rata tuntui hallitulta ja kaikki olivat rauhallisia. Mä käskytin nätisti, lampaita ei stressannut ja Taika piti kivaa etäisyyttä. Ainoastaan kahdesti se ennakoi käskyjä ja haki lampaat juuri ennen lupaa, mutta tämä hyväksyttäkööt. Esikokeen tulos oli hyväksytty 88/100p ja 1. sija!

Kuvituskuva ASCA-kisoista, kuvaaja Anne Barck

Kaksi viikkoa myöhemmin matkattiin pitkäksi viikonlopuksi Itä-Suomeen ystäväni Annen kanssa, jolla on kasvattini Jedi ja Leia. Annen mökki sattui olemaan lähellä Kiteen ASCA-paimennuskisoja, joten puhuin hänet ympäri lähtemään pienelle mökkiviikonlopulle/paimennusturisteilemaan! Lastattiin auto täyteen koiria perjantaiaamuna, ja ajettiin 5 tuntia Punkaharjulle Annen mökille. Koirat pääsivät pihasta suoraan järveen ja etenkin Taika ja Leia nauttivat täysillä mökin vapaudesta juoksiemalla rallia ympäri pihaa lähes koko viikonlopun. Toki piti hyödyntää nätit maalaismaisemat ja juoksuttaa ja istuttaa koiria ties missä Annen kuvattavaksi. Laitteln ihanat kesäkuvat erilliseen postaukseen.

Itse ASCA-paimennuskisat olivat lauantaina ja sunnuntaina Kiteellä. Paikka oli vuosien varrelta tuttu, ihmiset tuttuja ja formaattikin tuttu, vaikka viime kisoista onkin pari vuotta aikaa jo. Olin ilmoittanut molemmat koirat novice-lampaille molemmille päiville, en edes viitsinyt mennä testaamaan ankkoja tai nautoja ilman, että oltaisiin treenattu niitä. Lauantaina lampaat tuomaroi Betty Williams USA:sta, ja novice-koirat suorittivat vuoronsa vasa päivänä vikoina. Lampaat olivat varsin lennokkaat, ja kaikkien turvallisuuden vuoksi häkistä otto muutettiin alun hakukaareksi, jokasopi loistavasti meille. Ensin mentiin Wiccan kanssa, joka teki ihan kelpo radan varsin rauhallisesti. Painostin Wiccaa ehkä vähän turhankin passiiviseksi kun pelkäsin liukkaita lampaita, ja Wicca työskenteli aika kaukana, välillä sai ihan kannustaa että tule tule sieltä hommiin! Saatiin kuitenkin rata kommelluksitta läpi ja hyväksytty 84/100p, 3. sija ja eka STDs-legi! Hieman vähemmän jännitti parin koiran jälkeen Taikan kanssa, ja rata menikin todella nätisti, Taika teki tosi hyvän lampaiden haun, kuljetti super nätisti ja piti lampaat häkille kuljetuksessakin hyvin hanskassa. Ylpeyttä hehkuen häkitin lampaat ja teki mieli pirauttaa pari onnen kyyneltä, pikku Taika ylitti kyllä itsensä ja sai ansaitusti hyväksytty 89/100p, 1. sija, STDs-legi ja HIT (High In Trial) Started-ruusukkeen!

Sunnuntaina otettiin uusi samanlainen setti lampailla, tällä kertaa tuomarina oli saksalainen Sandra Zilch, jolla käytiin saksassa paimentamassa. Tämä oli selvästi huonompi päivä, ja kummankaan koiran rata ei ollut yhtä hyvä kun edellisenä päivänä. Wicca meni taas ensin, ja nyt oli alun haun jälkeen vaikeuksi saada sitä lähtemään työskentelemään ollenkaan. Se hiippaili kaukana meidän takana, eikä musta ottanut paljoa yhtään kontaktia eläimiin, vaan itse kävelin radan lampaiden kanssa ja huhuilin sitä mukaan. Olin selkeästi alun haussa liian tiukka, ja Wicca paineistui musta. Ainut paikka muuten ikinä, missä olen nähnyt Wiccan paineistuvan yhtään on paimennus. Tehtiin rata kyllä ongelmitta läpi, mutta harmitti kovasti jälkeenpäin ja mietin, meniköhän se läpi ollenkaan. Mutta ilmeisesti tuomari tykkäsi rauhallisesta ja lampaita ahdistamattomasta radasta, koska saatiin yllätyksekseni taas sama hyväksytty 84/100p, 1. sija ja titteli STDs! Vähän ihmettelin kyllä, miten saatiin samat pisteet kuin eilen paljon paskemmalla radalla, mutta kai teknisesti molemmat menivät yhtä hyvin? Taikan kanssa oli sitten jo liikaa vauhtia, se oli paljon kurittomampi tänään ja nosti lampaat ekalla haulla jo ihan liian vauhdikkaasti saaden "careful"-varoituksen tuomarilta. Keskiosa radasta meni ihan hyvin, mutta vikan aidan jälkeen Taika ei onnistunut pitämään eläimiä hallussa vaan ne juoskivat häkille ja Taika lähti perään. Onneksi sain sen maahan kamalalla rääkäisyllä ennenkuin se onnistui jahtaamaan ne esim. aidan yli... Noh, saatiin kunnialla lampaat häkkiin ja rata oli hyväksytty 76/100p ja saatiin titteli STDs!

Päällimmäinen fiilis kisoista oli kuitenkin positiivinen, selvittiin hankalien lampaiden kanssa kunnialla paremmin kuin suurin osa huomattavasti kokeneemmista handlereista. Etenkin Taika teki upeaa työtä, ja uskon että ensi vuonna voidaan saada muutama titteli lisää, olisi kiva päästä kisaamaan myös ankoille ja naudoille. Tämä toki vaatii vähän etukäteistreeniä, ja poispäinajoa pitää treenata seuraavaa lammasluokkaa varten. Syyskuussa meillä on vielä yhdet FCI paimennuskokeet, toivotaan että Wicca saisi esikokeen läpi ja katsotaan miten Taikan käy 1-luokassa!

Lopuksi Anne Barckin paimennuskuvia ASCA-kisoista: (kaikki kuvat täällä)