Maanantaina pennut sai maistella ekaa kertaa kiinteätä ruokaa jauhelihan muodossa. Pennut innostuivat heti tosi kovasti ruoasta, ja alkoivat heti innokkaasti syömään. Eilen liotin sitten jo nappulaa ja sekoitin jauhelihan kanssa, ja ovat nyt syöneet sitä pari kertaa päivässä. Lisäksi Wicca imettää vielä aika tunnollisesti pentuja, vaikka niillä alkaakin olla aikamoiset naskalit suussa...! Pennut sai myös jo tokat matolääkkeet, upposi huomattavasti huonommin kuin ekalla kerralla, fiksuimmat osasivat sylkeä tahnan suustaan ulos. Kynnet on myös pariin otteeseen leikattu.
Pentuja on käynyt paljon ihmisiä jo pallottelemassa. Nämä pennut ovat kyllä ihan pienestä asti hyvin tottuneita kaikenlaiseen käsittelyyn. Taika hoitaa pentuja tosi paljon, putsaa niitä, nukkuu niiden kanssa ja leikkii myös. Sijoitusnarttuni Maaru oli täällä myös viime viikonlopun hoidossa, ja kovin innoissaan sekin oli pennuista. Taikan kanssa ne yhdessä seurustelivat pentujen kanssa aina kun vain oli mahdollisuus päästä pentuhuoneeseen.
Pennut ovat myös laajentaneet reviiriään pentuhuoneen ulkopuolelle. Ne on saaneet juosta vapaasti myös eteisessä ja olkkarissa kun ollaan kotona. Öisin olen lukinnut ne sitten pentulaaatikkoon. Lisäksi aloitettiin ulkoilut eilen pihalla pikavisiitillä, ja jatkettiin tänään. Vähän on vielä viileää pennuille, joten oltiin molemmilla kerroilla vain 10-15 minuuttia ennenkuin pentuja alkoi paleltaa liikaa. Toivotaan että kevät etenee ripeästi, ja voitaisiin vikat viikot ulkoilla enenmmänkin! Pissa-kakkarumbaa ainakin helpottaisi, vaikka tähän mennessä se ei ole ollut ihan kamalaa. Wicca siivoilee vielä aika paljon, ja pennut on kakanneet aika vähän kun ovat syöneet pääasiassa maitoa. Eiköhän se nyt muutu kun ovat alkaneet saamaan kiinteää ruokaa...
Pentujen luonteissa ei ole tapahtunut ihmeempiä muutoksia. Isoimmat pennut on yhä pontevimpia, etunenässä Sid ja Louise, Bonnie ja Clyde ovat vähän sieltä keskeltä, ja Thelma ja Nancy selvästi rauhallisempia. Huutavat kanssa vähemmän, Louise ja Bonnie taas ovat kovia pitämään haloota itsestään, etenkin Bonnie. Se on onnistunut jotekin kahdesti tunkemaan päänsä koiraportista läpi ja jumiutumaan. Huuto on ollut ihan kamalaa ja molemmilla kerroilla portti piti irrottaa että saatiin se irti. En ymmärrä, miten se on siinä onnistunut, kukaan muista pennuista ei ole siihen jumiutunut...
Meitä on taas hemmoteltu ihanilla pentukuvilla, ensin Anne kävi viime perjantaina kuvailemassa, ja heti seuraavana päivänä Tiia tuli kameran kanssa vierailulle. Kuvat TÄÄLLÄ sekä TÄÄLLÄ. Aikamoinen homma noiden pentujen kuvaaminen alkaa jo olemaan, ovat nimittäin aika vikkeliä! Mutta mitä kuvamuistoja meillä onkaan nyt jo näistä pikku ihanuuksista...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti