OMG! Se treenaa pennun kanssa!

Koska nyt näyttää vahvasti siltä, että meille tulee ensi viikolla perheenlisäystä, haluan ottaa esille mielipiteitä vahvasti jakavan aiheen, nimittäin pennun kanssa treenaaminen. Ei sitten kenenkään tarvi huudella anonyymisti kommenteissa, että mä olen kauhea hirviö joka esineellistää ja rääkkää koiriaan pentutreenillä.

Viime vuosina on käyty kiivasta keskustelua netin foorumeilla, treenikentillä ja kisakenttien laidoilla; "Siis kamala kun ton koira kisaa jo nyt vaikka se on vasta 2 vuotta vanha!", "SM-kisoissa jo nyt, sen kanssa on treenattu ihan liikaa ja liian nuorena", "Sen koira hajosi koska se treenasi sitä liikaa pentuna"... Kaikki harrastajat ovat varmasti kuulleet vastaavanlaisia juttuja, myönnän joskus itsekin kauhistelleen sitä, kuinka jonkun koira kulkee kuin konkari puolitoistavuotiaana agilitykentillä, ennenkuin ymmärsin minkälaisia ne pentutreenit oikeasti ovat.

Jos arvostelijat kuitenkaan hankkisivat yhtään tietoa asiasta, he voisivat ehkä tajuta myös, etteivät ne menestyneet kilpailijat, joiden koirat ovat kisavalmiita kolmosiin alle kaksivuotiaina, rääkkää tai ylikuormita nuoria koiriaan. Pentuagility ei herranjumala tarkoita agilitya pennun kanssa! Pennulle luodaan pohjaa agilityyn aivan muilla tavoin kuin harjoittelemalla esteitä. Ja treeniä ei tarvita läheskään yhtä paljon kun treenit ovat laadukkaita, etukäteen hyvin suunniteltuja ja koiran kehityisvaiheita mukailevia.

Eihän kukaan järkevä harrastaja halua laittaa kaikkea sitä vaivaa ja aikaa nuoreen koiraan, jonka kisaikä on ylitreenaamisen takia vain muutama vuosi. Pentuagilityn Suomeen luotsanneen Janita Leinosen koirathan ovat kisanneet agilityssa vielä yli 10-vuotiainen. Todella loppunkulutettu pentutreenaamisella...

Minä treenaan pennun kanssa. Pentutreenit ovat ehkä paras osa koiran eri koulutusvaiheita, ja niillä tehdään paljon muuta kuin opetetaan agilitya. Niillä luodaan suhdetta pentuun. Niillä opetetaan oikea viretila, palkkaantuminen, keskittyminen ja yhteistyön alkeet. Ne luovat pohjaa koiran koko tulevalle oppimiselle ja asenteelle. Kun pohjat tehdään kunnolla, on agilityesteet ja ohjaukset esteillä helppo opettaa kädenkäänteessä koiran ollessa fyysisesti valmis siihen. Pentutreenien idea on se, että ne ovat helppoja ja pentu onnistuu ja saa itsevarmuutta. Minkälaista motivaatiota treenaamiselle muka opettaisi liian vaativat treenit joissa vaadittaisiin liikaa pennulta liian nopeasti?

Jos olet vieläkin sitä mieltä, että pennun kanssa treenaaminen on rääkkäystä, niin sulje blogini ja keskity sohvalla koiriesi kanssa istumiseen ja myhäile vapaasti kuinka paljon parempi ihminen olet kun et aktivoi pentuasi. Nehän ovat luonnostaan laiskoja ja niitä ei kiinnosta suuremmin mikään... Pennulla on varmasti oikein mukava lapsuus kun se kääritään kuplamuoviin, ei anneta leikkiä muiden koirien kanssa (silleenhän bortsuillekin tulee se OCD!) tai juosta vapaana metsässä koska se saattaa ylirasittua...

You have been warned.