torstai 12. tammikuuta 2012

Menkkahalli & Niinun treeneissä

(kuvat (c) Jukka Pätynen, koirakuvat.fi)

Ollaan treenattu koko syksy Hakkilan hallissa jossa päädyin muutaman mutkan kautta itse kouluttamaan, eli meillä ei Dracun kanssa ollut edes ohjattuja treenejä. Vuodenvaihteessa vihdoin ja viimein päästiin upouuteen Vuokkoset-halliin Ojankoon! Wautsi mikä ero Hakkilaan, jossa kurkku oli aina kipeä treenien jälkeen homehuuruista ja esteet hajoili käsiin. Ja koutsimme Ville Liukka aloitti vihdoin kouluttamisen :)

Uudenvuoden kisoissa tihrustan istuuko Dracu lähdossä. Huomioikaa tyylikäs peukutus :D
Nää ekat treenit oli "tasontestaus"treenit, meillä oli 36 esteen rata joka suoritettiin kahdessa osassa jotta Ville näkisi koiriemme osaamista ja tasoa. Draculla oli vauhti päällä joten onneksi hallin pohja piti Dracun tassujen alla. Radalla päästiin treenaamaan mm. putkijarrutuksia, kontakteilla sivuttaisetäisyyttä, okserin takaaleikkausta jne. Saatiin kontakteilla vapautusvinkkinä se, että pitäisi välillä vapauttaa rauhalliseen liikkeeseen, olen tehnyt hämyliikkeitä jolloin Dracu ei saa tulla pois, mutta kun annan sanallisen luvan teen huomaamatta saman nopean liikkeellelähdon. Pitää muistaa kiinnittää tähänkin huomiota treeneissä. Muuten menikin ihan hyvin, mutta yhdessä kohtaa Dracu pääsi tekemään radan väärin kun ohjasin sitä väärälle esteelle, mutta kun korjasin ohjauksen Dracu jatkoi virheen toistoa uudestaan ja uudestaan. Ei yhtään katsonut mua, oletti vain et se menee tietyllä tavalla. Huoh. Mut olipa kiva saada pitkästä aikaa koulutusta :)


Keskiviikkona mentiin taas uuteen halliin, tällä kertaa ihan tässä kodin lähellä, Olarinluomassa, olevaan Satulinnaan. Halli on Niina-Liina Linnan ja Satu Hillin oma uusi halli, lämmin, hyvä pohja ja muutenkin tosi siisti ja hieno :) Juttelin vähän Niinun kanssa Dracun rimaongelmasta ja Dracu demonstroikin sitä Niinulle oikeen hyvin, tiputteli ja kolisteli rimoja. Niinu oli kanssani samoilla linjoilla siitä, ettei kyse ole huonosta ohjaamisesta (ja vaikka olisi niin näin osaavan koiran pitäisi jo kestää vähän muutakin kuin täydellistä ohjaamista aina ja koko ajan) vaan siitä, että Draculle tulee kiire mun perään eikä se malta hypätä kunnolla. Neuvoi, että mun pitää nyt olla ihan super tiukka rimojen kanssa, jos tiputtaa tai edes kolauttaa rimaa käsken sen heti maahan eikä saa jatkaa menoa. Sit otetaan uudestaan ja jos hyppää hyvin niin saa jatkaa matkaa tai palkan.



Lisäksi saatiin sama neuvo kuin Janitalta palkkaamisen suhteen. Ensin vien johonkin tiettyyn paikkaan lelun niin että Dracu näkee sen, ja kun tullaan lelua edeltävälle esteelle teen esim. todella voimakkaan kiihdytyksen omassa vauhdissani mutta Dracun pitää malttaa hypätä kunnolla ja sit se saa lelun. Näin koitetaan opettaa sille ettei mun perään tarvi sännätä päättomästi ja on maltettava suorittaa esteet kunnolla. Treenattiin sitten tätä ja oikein hyvin Dracu malttoi hypätä esteen ennen lelua ja ottaa lelun vaikka mä lähdinkin rynnimään eteenpäin. Samalla tekniikallahan voisi muutenkin treenata hyppyjen häirioitä, voin huitoa käsiä, huudella käskyjä jne. mutta Dracun on silti maltettava hypätä kunnolla ja ottaa palkka. Tunnelin päässä näkyy nyt valoa, jes! Nyt vaan tehotreeniä ja multa ehdottomuutta, myos kisoissa! Jos Dracu tiputtaa viikonloppuna riman käsken sen heti maahan ja kävellään radalta pois. Muuten se pirulainen menisi vielä oppimaan että treeneissä ei saa tiputtaa, mutta kisoissa ei haittaa...! Niinukin totesi ettei taida olla ihan pehmeimmästä päästä Dracu kun varmaan viisi kertaa piti lopettaa rata yhdellä ja samalla esteellä kun joka kerta hyppäsi siivekettä päin. Dracu osaakin välillä olla aikamoinen jääräpää, pitää vaan itse ollan sen kanssa tarkkana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti