maanantai 15. toukokuuta 2017

7-viikkoiset pennut & luovutus

Seitsemäs pentuviikko koitti ja pentujen luovutus lähestyi kovaa vauhtia. Alkuviikosta käytiin pentujen kanssa vielä Malminkartanon nurtseilla Annen kanssa ottamassa vikat "pentuekuvat" koko porukasta. Kuvaaminen alkoi olla jo tosi haastavaa, pikku vieteripuput eivät olisi halunneet olla hetkeäkään aloillaan! Ihmeen kautta saatiin ne kuitenkin pönöttämään yksitellen sekä Wiccan vieressä! Päivän päätteeksi käytiin vikalla punnituksella läheisessä Mustissa ja Mirrissä.
Koitettiin huonolla menestyksellä ryhmäkuvaa. Ehdotinkin Annelle sitten vitsillä, että hän voisi photoshopata yhteiskuvan...!
Keskiviikkona 19.4 pennut täyttivät 7-viikkoa, ja ekat kolme lähtivät. Periaatteessa suurin osa aussiekasvattajistakin taitaa pitää pentuja 8-viikkoisiksi, mutta kerrostalossa kasvattamisen vuoksi oli kyllä ahdottomasti helpompaa, että osa lähti nyt jo. Täällä alkoi olla niin paljon vilinää ja ääntä, että naapureiden pinnaa ei viitsinyt kokeilla yhtään enempää kuin oli pakko... Heti aamulla Anne haki Nancyn kotiin, muutama tunti myöhemmin uuteen kotiin lähti Clyde ja illalla vielä Thelma. Kylläpä kolmen pennun kanssa oli ihan mielettömän helppoa ja hiljaista!
Lauantaina lähti neljäs pentu Bonnie, ja saatiin pitää Louisea ja Sidiä vielä ylimääräinen viikko. Kahta pentua oli oikein helppo kuljetella, ja käytiin viikonloppuna mm. siskoni lasten synttäreillä pentujen kanssa, jossa ne luonnollisesti hurmasivat kaikki vieraat. Tosi reippaita pentuja olivat kyllä molemmat, kirkuvat lapset, livebändi ja lattialla pyörivät ilmapallot (joita piti tietenkin saalistaa, ja jotka räjähtelivät pentujen käsittelyssä) olivat kaikki vain siistejä. Käytiin myös treffaamassa jo ekan kerran sisaruksia Malminkartanossa. Kaikilla on kertomusten mukaan mennyt hyvin, ja ne ovat kotiutuneet hyvin.
Pikkuiset hattivatit <3
Seuraavan viikon tiistaina lähti Sid aka Pullervo. Tuntui aika haikealta luopua siitä, etenkin Maiju oli täysin rakastunut sympaattiseen pentuun. Vaikken yleisesti ottaen urosta itse haluaisi, niin Pullervo olisi kyllä voinut jäädäkin meille, samoin Louise! Yhden pennun kanssa oli jopa vähän haikeaa ja hiljaista. Annettiin Louisen olla vapaasti isojen koirien kanssa vapaana asunnossa, ja etenkin Wicca tuntui leikkivän lapsensa kanssa ihan non stop. Muutenkin Wicca alkoi 6-7 viikon kohdilla leikkimään todella paljon pentujensa kanssa ja erityisesti Taikan kanssa. Se imetti pentuja aika lailla siihen asti, että viimeiset pari olivat enää meillä, ja sitten alkoi vieroittaa niitä. Tissit katosivat todella nopeasti, karva alkoi todenteolla tippua ja siirsin Wiccan takaisin normiruokaan.

Lauantaina lähti sitten lopuksi Louise. Kovin hiljaiseksi jäi koti, ja alkoi kaduttaa hetken etten pitänyt yhtään pentua itse. Normaalisti pennun ottaminen on varsin työlästä ja raskasta, mutta pentueen jälkeen se yksi tuntui todella helpolta ja vähältä hommalta. Selvästi omasta pentueesta pennun pitäminen on tässä mielessä fiksu veto. No järjellä ajateltuna ei tietenkään olisi ollut fiksu hetki ottaa pentua, sillä Taika vasta täytti vuoden. Katsotaan sitten parin vuoden päästä, jos Wiccalle tulisi toinen pentue. Siihen saakka on vain pakko yrittää hillitä omaa pentukuumetta treffaamalla kasvatteja ahkerasti!
Wicca imettää vielä koko 7-viikkoista laumaa. Oli se kyllä hyvä äiti <3
Meidän pentuprojekti on nyt sitten tältä erää ohi. Pesin muutamaan otteeseen kaikki lattiat, matot ja viltit, eikä kotona enää edes tuoksu koiranpennut (toisin sanoen pissa ja kakka)... Kaikki pennut saivat mahtikodit, ja esittelyä niistä on tulossa seuraavassa postauksessa. Seuraavaksi ajatukset suuntaavat vuodelle 2018 ja seuraavaan mahdolliseen pentuprojektiin. Tästä sitten lisää myöhemmin, kun suunnitelmat hieman konkretisoituvat! Blogi palailee nyt meidän arkikuulumisiin, sekä minulla on paljon ideoita tulevia kasvatusaiheisia teemoja varten. Kiitos kaikille lukijoille ja kommentteja jättäneille!

Lopuksi vielä Anne Barckin ottamia kuvia 7-viikkoisista:

perjantai 12. toukokuuta 2017

Eläinlääkärin tarkastuksessa & pentutesti

Huh huh kun on blogin päivitys jälkijunassa, mutta koitanpas nyt saada nämä ylös ennenkuin kokonaan unohtuvat!
Ps meidät löytää instasta nimellä team_rednready :)
Käytiin tosiaan pentujen ollessa 6-viikkoisia (keskiviikkona 12.04.) eläinlääkärissä laittamassa mikrosirut niskaan, tarkastamassa pennut ja tekemässä virallisen silmäpeilauksen. Käytiin Mevetissä, jossa oli jälleen hyvä palvelu ja halvat hinnat (ainakin Evidensiaan verrattuna!). Roudattiin pennuille pentuaitaus mukaan, jossa oli sitten hyvä odotella omaa vuoroa. Hiljaa olivat, oltiin ilmeisesti onnistuttu väsyttämään ne ennen reissua. Hetken ihmettelivät missä olivat, ja sitten simahtivat odotushuoneen lattialle ja nukkuivat aika lailla koko ajan siellä lukuunottamatta kun piti herättää yksilötarkastusta varten. Suurin haaste olikin saada pennut pitämään silmät riittävän auki tutkimusta varten, meinasivat nimittäin simahtaa tutkimuspöydällekin...

Kaikki olivat tarkastuksessa oikein rauhallisia, eikä kukaan huutanut edes mikrosirun laitossa. Thelmalla oli pienen pieni mahdollinen häntämutka, minkä olin huomannut jo ekana päivänä. Eläinlääkäri kehoitti kuitenkin kuvaamaan sen jossain vaiheessa, että onko oikeasti häntämutka vai ei. Sehän oli aika selvä heti syntymän jälkeen, mutta hävisi lähes kokonaan muutamassa päivässä. Eläinlääkärikään ei huomannut sitä ensin kun tunnusteli hännän läpi. Osalla pennuista oli tässä kehitysvaiheessa hieman tasapurenta, jonka pitäisi kuitenkin kehittyä ihan normaaliksi purennaksi (Thelma, Bonnie, Clyde ja Sid). Molemmilla pojilla oli kivekset. Kenelläkään ei ollut silmissä huomautettavaa, eli puhtaat paperit koko porukalle. Hienoa!

Lauantaina oli vuorossa pentutesti, jonka Sanni kennel Ounousta tuli ystävällisesti meille tekemään. Käytettiin samaa kaavaketta kuin millä Disney-pennut testattiin, ja vaikka testi oli mielenkiintoinen, niin ei se nyt mitään valtavan uutta tietoa pennuista tuottanut. Tytöt olivat vähän levottomampia sylissä, kaikki olivat reippaita uudessa paikassa ja leikkivät vetoleikkiä hyvin. Osa innostui pallosta myös, osa ei. Sid oli rauhallisin, mutta tosi itsevarma ja leikkistä. Louise, Bonnie ja Nancy selvisivät aika samanlailla testistä. Thelma ja Clyde olivat touhukkaimmat. Disney-pentueeseen verrattuna sanoisin, että tasaisemmin suoriutuivat testistä, ja olivat kaikki ehkä sosiaalisempia ja vähän reippaampia. Näihin toki voi aina vaikuttaa testausikä, testauspaikka, testaaja yms. Disneyt taas leikkivät ehkä paremmin ja olivat itsenäisempiä tutkimusmatkoilla uudessa paikassa. Alla kuvat meidän vähän epävirallisesta testistä :D Sanni siis ei ole mikään virallinen pentutestaaja, ja minä kirjoitin noi reaktiot itse ylös huoneen toiselta puolelta. Kommentit lopussa olivat lähinnä muistiinpanoja, ja etenkin nuo hermorakenne & toimintakyky olivat aika suuntaa antavia arvioita oman näkemykseni perusteella!




Loppuilta menikin pentujen koteja pohtiessa. Olin pantannu lopullisia päätöksiä tyttöjen kodeista eläinlääkärireissun ja pentutestin vuoksi. Että kun oli taas vaikeaa! Kaikilla pennunottajilla oli tietenkin omat suosikit ja sitten piti ottaa huomioon se, että yksi oli menossa toiselle kasvattajalle sijoituskoiraksi. Lopulta saatiin oikein hyvä kotijako, jossa kyllä oikeat pennut menivät juuri oikealle ihmiselle ja kaikki olivat (toivottavasti) oikein tyytyväisiä pentujakoon! Huh olisihan tämä helpompi niin, että olisi se pentulista ja yläpäästä käsin ihmiset saisi varata oman pentunsa itse, mutta kyllä tämä Suomessa suosittu malli jossa kasvattajat jakavat pennut oikeisiin koteihin on varmasti kaikkien kannalta parempi ratkaisu...

Lopuksi muutama kuva pentujen ulkoleikeistä viikko sitten (5-viikkoisista), ihan etteivät ihanat kuvat jää julkaisematta! Kuvaajana taas Anne Barck. Kaikki kuvat täältä.
Siskot Nancy ja Thelma <3
Bonnie
Louise

Clyde
Thelma
Kuvauspose!
Merletytöt <3
Merlet lentää!
Pentujuna!
Riiviö Nancy lempipuuhissaan...
Jedi-setä (Red'n Ready Divine Hercules) kävi leikittämässä palleroita <3
Jedi oli todella kiltti ja ihana <3
Jedillä ja Thelmalla löytyi heti yhteinen sävel!