maanantai 6. helmikuuta 2017

Nälkä kasvaa ja vauhti hidastuu-pennunodotusvaihe

Tiineyttä on tänään takana 39. vuorokautta ekasta astutuksesta, jonka kunniaksi aloitettiin matolääkekuuri molemmille koirille. Wiccan hirmuinen ruokahalu teki adotuksen helpoksi, hotkaisee kaiken mitä tarjoaa eikä mieti että mitä syö. Namikäsi on ollut nyt pari viikkoa vaarassa, kun sormet kelpaisi namien lisäksi. Wicca on yleensä osannut ihan nätisti ottaa kädestä namit, mutta nyt on sekin unohtunut. Periaatteessa vielä ei tarvitse ihan kamalasti nostaa ruokamäärää, mutta Wiccalla tuntuu kylkiluut vähän turhan hyvin. Olen antanut ruokaa 2 x päivässä ja noin 1/3 enemmän joka ruokailulla, enkä ole viitsinyt antaa kerralla enempää kun Wicca näyttää aina vähän siltä, että söi ihan liikaa ja lipoo huulia ja kärsii. Joten aloin tänään antamaan päiväruokaa myös, ehkä 1/3 normiannoksesta.

Mittaukset näyttävät seuraavilta: vyötärö 54 cm, vatsa 61 cm ja paino 18,7 kg. Vyötärö on suurentunut noin 2 cm vauhdilla tähän saakka, maha selkeästi vauhdikkaammin. Pennut siis ovat siellä vähän korkeammalla mahassa, niinkuin toki kuuluukin olla. Siirtyvät sinne alemmas sitten viimeisen viikon aikoihin. Painoa ei ole tullut ihan kauheasti lisää, pitää käydä kurkkimassa että miten paljon lisäpainoa Dracu aikanaan sai.

Muuten meille kuuluu hyvää. Wicca juoksee vielä ulkona mukana lenkillä, ja eilen heittelin vähän palloa tytöille ja innoissaan niitä noutaa. Kuitenkin selkeästi vauhti on hitaampaa ja se osaa itse kyllä rajoittaa omaa liikuntaansa, josta olen aika järkyttynyt. Wicca on sisällä tosi laiskan pulskea, haluaa maharapsutuksia, pusuja, ruokaa ja nukkumaan joko kainaloon tai sohvan alle. Ongelma on, että vaikka se vielä juuri ja juuri mahtuu sohvan alle, niin se ei meinaa mahtua sieltä itse pois, vaan joudun käymään sohvaa nostelemassa aina välillä. Muiden koirien kanssa Wicca on ihan normaali itsensä, vaikka Taikan kanssa ne eivät juurikaan enää leiki. Ollaan tavattu ahkerasti pennuista kiinnostuneita, joihin Wicca on suhtautunut pitkälti välinpitämättömällä tyylillään.

Pentulaatikkoa olisi tässä tarkoitus alkaa nikkaroimaan. Onneksi avokki on siitä ihan innoissaan, ja suunnitelmat ovat suuret! Katsotaan nyt, että kuinka monimutkainen rakennelma jaksetaan todellisuudessa tehdä. Toki laajennettava laatikko ramppiovilla ja muovimatolla olisi hieno, mutta kunhan se nyt pitäisi pentuja pari ekaa viikkoa, ja sitten niiden reviiriä voi suurentaa koko pentuhuoneeseen!

Päivän masukuvat ovat kammottavia, kun täällä Suomen kodissa valon määrä on niin vähäinen, mutta ehkä näistä jotain näkee. Mahan kasvu on paljon selkeämmin nähtävissä livenä...

3 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Harmittaa vaan se, ettei lekuri trimmannut masukarvoja ultrassa, olisi saanut paremmat kuvat ilman että ne on aina tiellä :D

      Poista
  2. Voi ei, aloin ääneen nauraa tuota sohvajuttua :D

    VastaaPoista